Hyppää sisältöön
11.11.2022 | Article

Näin kunta voi houkutella vety-yrityksiä

Kun kunta houkuttelee vety-yrityksiä alueelleen, keskeistä ovat neljä K:ta: kontaktit, kokemukset, kannattavuus ja kysyntä. Tässä näistä esimerkit.

Näin kunta voi houkutella vety-yrityksiä

1: Kontaktit 

Vierailemme kollegoideni kanssa kesäkuussa Luulajassa Demo North -tapahtumassa. Alkudrinkeillä isäntänä toimiva Invest in Norrbottenin työntekijä johdattaa väsymättä ihmisiä toisten ihmisten luo. Pidempää juttutuokiota hänen kanssaan on siinä hetkessä turha toivoa, sillä tärkeintä hänelle juuri silloin on saada kontakteja syntymään - ei kontakteja omaan organisaatioonsa, vaan vieraiden välille. Hän tietää, mitä kukin vieraista voi tuoda ja kenelle, ja kuka juuri sitä kaipaa. Palaan tähän kohdassa kannattavuus. 

2: Kokemukset 

BotH2nia goes Oulu -tapahtumassa tämän vuoden toukokuussa Skarta esittää yleisölle, mitä he Utajärven kunnan kanssa ovat suunnitelleet paikalliselle teollisuusalueelle. ”Utajärven kunnan?”, kysyy osallistuja yleisöstä. Hänkin edustaa pientä kaupunkia ja kertoo oppineensa vedystä sen verran, että ellei paikkakunnalla ole teollista toimintaa, jossa vetyä tarvittaisiin, tai vähintäänkin isoa lämpölaitosta, ei vety-sanaan omalta osalta kannata kiinnittää suurempia toiveita. 

Yritys saa kuitenkin kontaktin uuteen potentiaaliseen asiakkaaseen, kunta uuden kokemuksen ja näkemyksen siitä, mikä heidän alueellaan voisi olla mahdollista ja toimia. Utajärvi pääsee edelläkävijänä maailmankartalle. 

3: Kannattavuus 

Kysyn oululaiselta yritykseltä, jonka pääasiallinen läsnäolo on muissa maissa, mitä heillä pohditaan, kun päätetään vetyyn liittyvien projektien investoinneista. Vastaus on selkeä: kannattavuutta ja tulevan markkinan kokoa. Julkisen puolen vetyverkoston rakentajana olisin tietysti halunnut kuulla, että koulutetun työvoiman saatavuutta ja jouhevia lupaprosesseja. Niihin kysymyksiin voimme julkisina toimijoina vaikuttaa enemmän. 

Luulajassa kuuntelen yritystä, joka kertoo, että sille näytti mahdolliselta investoida tasan kahteen paikkaan maailmassa - Pohjois-Ruotsiin tai Pohjois-Norjaan. Syynä oli näiden alueiden poikkeuksellisen matala sähkön hintataso. Perusedellytys tietenkin oli tuon halvan sähkön tuotanto uusiutuvilla energianlähteillä, päästöoikeuksissa säästämiseksi. 

Ymmärrän yhtäkkiä tätäkin kautta kontaktien luomisen arvon. Ellei tieto tarjolla olevista mahdollisuuksista ja hyvistä kokemuksista liiku toimijoiden välillä, koko alueen arvo jää hyödyntämättä. Siitä Norrbottenin isäntämme väsymätön liike vieraidensa välillä. 

4: Kysyntä 

Kannattavuuteen vaikuttaa tietenkin se, keitä yritys tarvitsee kokonaisen arvoketjun luomiseksi. Mitä maksavat raaka-aineet, energia ja alihankintatyö, mutta myös mitä valmiista tuotteesta ollaan valmiita maksamaan, ja kuinka moni tuotetta tarvitsee. Pääsemme kohtaan kysyntä. 

Norrbottenin alueella on päästy siihen tilanteeseen, että LKAB:n kaltaisista suuryrityksistä lähtien yritykset viestivät markkinan kysyntävetoisuudesta. Tilauskirjat ovat Northvolt-startupillakin jo täynnä, ennen kuin akkutehdas Skellefteåssa on edes pystyssä.  

Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan edetty yhdellä harppauksella. Sitä edelsi poliittinen tahtotila Ruotsissa saada 100 000 uutta asukasta houkuteltua alueelle vuoteen 2030 mennessä, tekemään kaikki ne työt, joita vetytalouteen nähtiin mahdolliseksi synnyttää.  

Jotkut isommat suomalaisyritykset ovat tähän asti vieneet vetyinvestointejaan Rotterdamiin. Markkinan koko ja läheisyys, mahdollisuus täyttää kysyntä kustannustehokkaalla tavalla, on mainittu yhtenä tärkeimmistä syistä tähän. 

Kunta voi vaikuttaa erityisesti kontakteihin ja kokemuksiin 

Oma kokemuksemme on, että kunnat voivat vaikuttaa ainakin kontaktien syntymiseen ja kokemuksiin. Sähkön hinnan lobbaaminen Pohjois-Suomessa samalle tasolle kuin läntisissä naapurimaissa on kunnalle vaikeampi pala purtavaksi. Harvaan asuttujen seutujen muuttaminen metropoleiksi ehkä vielä vaikeampaa. 

Tästä syystä kansallisessa vetyverkostossa keskitymmekin kontaktien luomiseen ja kokemusten jakamiseen. Tuomme yhteen julkisia ja yksityisiä toimijoita mahdollisimman monelta asiaan liittyvältä taholta, jotta yritykset pystyisivät rakentamaan kannattavia arvoketjuja. Sen rinnalla pyrimme jo etukäteen varmistamaan, että kun investointipaikkakunnasta on päätetty, luvista osataan nopeasti päättää ja työvoimalle saadaan sen tarvitsema lisäkoulutus. Eli että julkinen sektori selviytyy hyvin tehtävistään myös suhteessa vetyinvestointeihin. 

Valtteina vetyputki ja maatuulivoima 

Itämeren pohjoisosissa on pari merkittävää kilpailuetua, jotka kunnissa kannattaa muistaa. 

Suomen ja Ruotsin kilpailuetu vetytaloudessa on maatuulivoima, jonka tuotantokustannus on puolet merituulivoimasta. Keski-Eurooppaan maatuulivoimaa ei enää mahdu. Siten uusiutuvan sähkön kustannustaso on siellä lähtökohtaisesti kalliimpi kuin täällä. Elektrolyysivedyn tuotannossa tällä on merkitystä, sillä sähkön hinta muodostaa noin puolet vihreän vedyn tuotantokustannuksesta. 

Samaan aikaa Suomessa suunnitellaan jo kansallisia vetykaasuputkia. Nordic Hydrogen Routen ensimmäinen vaihe yhdistää Pohjanlahden rannikon Vaasasta alkaen Kemin kautta pitkälle Ruotsiin asti. European Hydrogen Backbone -aloitteen visio eurooppalaisesta vetyputkiverkostosta vuonna 2050 yhdistää Suomen vetyputket EU:n kattavaan verkostoon. Julkiset hankkeet uudella markkinalla sähköistävät tietenkin myös yksityisen yritysmarkkinan. Yhtäkkiä konkretisoituu, millä paikkakunnilla ja minkä resurssien varassa vetyprojekteja kannattaa lähtökohtaisesti miettiä. Mahdollisuus kuljettaa vetyä putkessa kasvattaa monelle yritykselle tavoitettavissa olevan markkinan tai raaka-ainevaraston kokoa, eli vaikuttaa kohtiin kannattavuus ja kysyntä.