BotH2nia-maakunnat pohjoisesta etelään

Meri-Lappi (Kemi, Tornio)

Meri-Lapissa on 12 nykyistä tai kaavoituksessa olevaa teollisuusaluetta, joihin vetyteollisuus voi sijoittua. Tämä tarkoittaa 1000 hehtaaria teollisuusalueita, joihin asemakaavan mukaan saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti käsitteleviä tai varastoivia laitoksia.

Alueella sijaitsee suuria biogeenisen hiilidioksidin lähteitä. Suurin niistä on Metsä Fibren sellutehdas Kemissä, Meri-Lapissa. Metsä Fibre tekee jo parhaillaan testejä hiilidioksidin talteenotosta toisella tehtaallaan Raumassa, Satakunnassa.

Tornion, Keminmaan, Kemin, Simon ja Tervolan kattamalla alueella on saatavilla runsaasti sähköä alueen oman tuulivoimatuotannon ansiosta. Suomen ja Ruotsin rajan yli kulkevat myös suuret sähkölinjat, joita vahvistetaan entisestään tulevaisuudessa.

Gasgrid Finland ja Nordion Energi suunnittelevat yhdistävänsä Suomen ja Ruotsin vetyteollisuuden Meri-Lapin kautta vedettävällä Nordic Hydrogen Route -vetyputkistolla. Tämä tekee mahdolliseksi ostaa vetyä Ruotsista ja jatkojalostaa sitä Meri-Lapissa synteettiseksi polttoaineeksi, joka voidaan viedä kansainvälisille markkinoille Kemin satamasta. Vastaavasti vetyä voidaan myös siirtää Meri-Lapista Pohjois-Ruotsiin, jonne rakennetaan vetyä käyttävää terästeollisuutta sekä vetyvarastoja.

Lue lisää H2 Sea Lappland -sivustolta.

Julkistettuja hankkeita:

• Norsk E-Fuel, Tornio (Meri-Lappi)
• ET Fuels, Ranua (Lappi)
• Vetyalfa, Kemijärvi (Lappi)
• Vetyalfa, Rovaniemi (Lappi)

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Eveliina Nousiainen, Projektipäällikkö / Project Manager, Kemin Digipolis, eveliina.nousiainen [a] digipolis.fi, +358 40 196 1114

Pohjois-Pohjanmaa (Oulu, Nivala, Utajärvi, Vaala)

Pohjois-Pohjanmaalla vetyekosysteemi on kehittymässä nopeasti hyvin laajaksi. Suurinta osaa uusista vetylaitoksista suunnitellaan Ouluun, jossa vetyteollisuudelle on tarjolla useita teollisuusalueita. Tämän lisäksi vetyä ja vetyjalosteita tuottavia laitoksia on suunniteltu rakennettavan Nivala-Haapajärven alueelle sekä Utajärvelle.

Pohjois-Pohjanmaa hyödyntää asemaansa Suomen suurimpana tuulivoimakeskittymänä. Alueella on julkistettu myös merkittäviä aurinkovoimahankkeita.

Alueella on biogeenisen hiilidioksidin lähteinä esimerkiksi Stora Enson sellutehdas Oulussa sekä Oulu Energian tuotantolaitokset. Suomen suurinta biokaasuvoimalaa suunnitellaan Nivalaan.

Oulun seudulla on runsaasti osaavaa työvoimaa tarjolla, sillä alueella on laaja korkean teknologian yritysten ja tutkimuslaitosten keskittymä. Oulun seudun sijoitukset tutkimus- ja kehitystoimintaan kuuluvat Euroopan korkeimpiin. Vetytutkimus on ollut jo pitkään Oulun yliopiston vahvuusalueista.

Lue lisää Hydrogen in Oulu -sivustolta.

Julkistettuja hankkeita:

• Abo Energy, Nivala
• Abo Energy, Oulu
• Hy2Gen, Oulu
• Nivala Biogas, Nivala
• Oulu Energy / P2X Solution, Oulu
• Verso Energy, Oulu
• Vetyalfa, Utajärvi
• Vetyalfa, Vaala

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Janne Hietaniemi, Asiakkuuspäällikkö / Key Account Director, BusinessOulu, janne.hietaniemi [a] businessoulu.fi , +358 40 649 1211
• Kimmo Niskanen, Aluekehitysjohtaja / Regional Development Director, Nihak, kimmo.niskanen [a] nihak.fi , +358 40 029 9412

Keski-Pohjanmaa (Kokkola) 

Keski-Pohjanmaalla 700 hehtaarin kokoinen Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden ekosysteemi. Alueella on pitkät perinteet vedyn tuotannosta. Woikoski on jo vuosikymmeniä tuottanut vetyä höyryreformoinnilla ja nykyään se valmistaa vetyä myös elektrolyysillä. Hycamite on avannut oman metaanipyrolyysiin perustuvan vedyn tuotantolaitoksen. Alueelle on suunnitteilla lisäksi muita elektrolyysivedyn tuotantolaitoksia. Alueella on myös jo ennestään muuta kemianteollisuutta, joka käyttää vetyä omissa prosesseissaan.

Kokkolan satama sijaitsee suoraan teollisuusalueen vieressä. Kokkolan satama on Suomen suurin irtotavarasatama ja Suomen kolmanneksi suurin satama volyymillä. Kokkolan satama on yksi tärkeimmistä kemianteollisuuden vientisatamista Suomessa, minkä ansiosta satamassa on vahva osaaminen ja paljon kapasiteettia vetyteollisuuden tarpeiden täyttämiseen.

Lue lisää KIPin verkkosivulta.

Julkistettuja hankkeita:

• Arctial, Kokkola & Kruunupyy
• Hycamite, Kokkola
• Vanadis Fuels, Kokkola
• Woikoski, Kokkola

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Teemu Aho, TKI-koordinaattori / R&D Coordinator, Centria, teemu.aho [a] centria.fi, +358 50 330 04068

Pohjanmaa (Vaasa,  Kristiinankaupunki, Pietarsaari)

Pohjanmaan rannikolle on suunniteltu vetyä ja vedyn jalosteita tuottavia laitoksia useille eri paikkakunnille. Pisimmällä ovat suunnitelmat Kristiinankaupungissa, jossa Koppö Energian vetylaitokset ovat sijoittumassa Karhusaareen satama-alueelle. Kaupunki on kaavoittamassa myös uutta pohjoista teollisuusaluetta, jolle vetyteollisuus on tervetullut sijoittumaan. Pietarsaaressa vetylaitosta suunnitellaan Alholman teollisuusalueelle, joka on suoraan yhteydessä Pietarsaaren satamaan.

Vaasa on merkittävä energia-alan keskittymä, jossa toimii myös meriteollisuudelle ratkaisuja ja järjestelmiä kehittäviä yrityksiä, kuten Wärtsilä. Tämän myötä kaupungissa tutkitaan teknologioita, jotka voivat hyödyntää vetyä ja vetypohjaisia polttoaineita meriliikenteessä.

Vaasan alueella toimivaan EnergyVaasa-klusteriin (EnergyVaasa - Merinova), Pohjoismaiden suurimpaan energiateollisuuden keskittymään, kuuluu kansainvälisiä alan huippuyrityksiä, kuten Wärtsilä, ABB, Danfoss ja Hitachi Energy. Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa toimii erinomaisesti.

Lue lisää Kristiinankaupungin vetysivulta.

Lue lisää Vaasasta EnergySampon ja EnergyVaasan verkkosivuilta.

Julkistettuja hankkeita:

• Koppö Energy, Kristiinankaupunki
• Plug Power, Kristiinankaupunki

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Angelique Irjala, Toimitusjohtaja / CEO, Business Kristinestad, angelique.irjala [a] krs.fi , +358 40 569 3796
• Kari Valkama, Projektipäällikkö / Project Manager, Merinova, kari.valkama [a] merinova.fi , +358 40 513 4372

Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)

Etelä-Pohjanmaa on merkittävä uusiutuvan sähkön tuotantoalue Suomessa. Maakunnassa tuotetaan jo nyt sähköä yli oman tarpeen, ja tuotanto perustuu pääosin tuulivoimaan, jota täydentää nopeasti kasvava aurinkosähkö. Käynnissä ja suunnitteilla olevien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden ansiosta Etelä-Pohjanmaan uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteetin ja vuosituotannon odotetaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä.

Maakunnan vahva maatalous- ja elintarvikeketju tukee laajamittaista biokaasun tuotantoa, jonka yhteydessä syntyy biogeenistä hiilidioksidia. Biokaasu ja biogeeninen CO₂ tarjoavat edellytykset vedyn jatkojalostukselle sekä Power-to-X-ratkaisujen kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaalla on laadittu puhtaan teollisuuden sijaintipaikkaselvitys, jossa on tunnistettu useita eri puolille maakuntaa sijoittuvia puhtaan teollisuuden investoinneille soveltuvia alueita.

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Suvi Karirinne, Erityisasiantuntija / Senior RDI expert, SEAMK, suvi.karirinne [a] seamk.fi , +358 40 830 2024

Pirkanmaa (Tampere, Nokia)

Tampereen seutu on Suomen toiseksi suurin kaupunkialue ja vahva teknologiateollisuuden keskittymä. Kahden tunnin ajomatkan säteellä sijaitsee noin 80 prosenttia Suomen teollisuudesta.

Tampereen seudulla tuotetaan runsaasti biogeenistä hiilidioksidia lämmöntuotannossa ja jätteenpoltossa, jonka ansiosta suunnitellaan useita laitoksia tuottamaan vetyä ja vetyjalosteita. Koska Pirkanmaan sijainti on keskeinen, sähkön siirto on suhteellisen helppoa kantaverkkoa hyödyntäen.

Suurena yliopistokaupunkina se pystyy tarjoamaan runsaasti osaavaa työvoimaa sekä työvoimalle asuntoja ja palveluita.

Julkistettuja hankkeita:

• Freija, Tampere
• Nordic Ren-Gas, Tampere

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Mika Kolari, Asiakkuusvastaava / Senior Business Advisor, Business Tampere, mika.kolari [a] businesstampere.fi , +358 40 505 7464

Satakunta (Pori, Rauma)

Satakunta on yksi Suomen nopeimmin edistyneitä alueita vetytalouden kehityksessä. Harjavallassa toimii Suomen ensimmäinen kaupallinen, vain elektrolyysillä vetyä tuottava laitos. Sen omistaa P2X Solutions.

Metsä Fibre on tehnyt päätöksen käynnistää Raumalla Suomen ensimmäinen kaupallinen hiilidioksidin talteenottolaitos. Alueelle on suunnitteilla useita synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksia Porin sataman luona olevalle teollisuusalueelle, pitkin Kokemäenjoen vartta sekä Raumalle.

Porin sataman LNG-terminaali tarjoaa poikkeuksellisia mahdollisuuksia Suomessa synteettisten polttoaineiden viennille muualle maailmaan. Gasgrid on ilmoittanut tutkivansa monikaasuverkon rakentamista Poriin asti, jolloin synteettisiä kaasuja voitaisiin kuljettaa putkia pitkin Porin satamasta muualle vietäväksi.

Julkistettuja hankkeita:

• Luoto Energia, Rauma
• Nordic Ren-Gas, Pori
• Norsk E-Fuel, Rauma
• P2X Solutions, Harjavalta

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Matti Luhtanen, Projektipäällikkö / Project Manager, Prizztech, matti.luhtanen [a] prizz.fi , +358 44 710 5347

Varsinais-Suomi (Turku, Naantali, Salo)

Varsinais-Suomessa vetyteollisuutta houkuttelevat Turun uusi Isosuon teollisuusalue, Naantalin sataman itäpuolinen teollisuusalue sekä Salossa Lounapuisto kiertotalouspuisto. Näillä kaikilla on tai on tulossa T/Kem-merkintä asemakaavassa. Isosuon teollisuusalue on erikoistunut puhtaaseen teollisuuteen. Naantalin sataman teollisuusalue on lähellä nykyistä raskasta teollisuutta ja logistiikkaa. Lounapuisto toimii kiertotalouskeskittymänä. Kaikilla alueilla on tarjolla yhteys niin valtakunnalliseen sähkön kantaverkkoon kuin kaukolämpöverkkoonkin. Gasgridin alustavan suunnitelman mukaan Suomen valtakunnallinen vetyverkko ulottuisi niin Turkuun, Naantaliin kuin Saloonkin.

Varsinais-Suomessa neljä yliopistoa ja koulut tuottavat osaavaa työvoimaa. Pelkästään yliopistoissa opiskelee yli 50 000 opiskelijaa. Suomen kolmanneksi suurimmalla kaupunkiseudulla on myös valmiiksi paljon asuntoja ja palveluita, mikä helpottaa työvoiman houkuttelua muualta.

Varsinais-Suomessa on Ahvenanmaan lisäksi Suomen paras aurinkovoimaloiden tuotto. Aiempien suunnitelmien mukaisesti on myös mahdollista rakentaa runsaasti merituulivoimaa ympäröivälle matalalle merialueelle.  

Lue lisää Turun seudun vetysivulta.

Ota yhteyttä kuullaksesi lisää maakunnasta ja hankkeista:

• Reeta Huhtinen, Asiakkuusvastaava / Account Manager, Business Turku, reeta.huhtinen [a] businessturku.fi , +358 10 321 8831
• Jussi Somerpalo, Erityisasiantuntija / Senior Specialist, Yrityssalo, jussi.somerpalo [a] yrityssalo.fi, +358 50 911 2580