Yritykset menevät eteenpäin vedyn hyödyntämisessä
Ensimmäiset suuret vetyhankkeet ovat jo käynnistyneet Pohjanlahden ympärillä. Yritykset esittelivät hankkeitaan 5.-6.5.2022 BotH2nia Goes Oulu and Raahe-tapahtumassa. Esityksiä oli kuuntelemassa noin 60 henkeä paikalla Oulun yliopistossa ja Raahen Tapahtumatalossa ja noin saman verran etänä webinaarin yleisönä.
Kuva: Susanna Halonen/Raahen kaupunki.
Tunnetuin Pohjanlahden rantojen vetyhankkeista on SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin yhteinen Hybrit, jossa terästä tuotetaan lähes päästöttömästi vedyn avulla. Ryhmänjohtaja Rick Abrahamsson, Vattenfallilta toivotti suunnitellun Perämerta ympäröivän vetyputken tervetulleeksi.
”Meidän täytyy nyt sekä korostaa vedyn suuria mahdollisuuksia että keskustella siihen liittyvistä ongelmista, joista suurimmat liittyvät kaavoitukseen. Monet eivät vielä tunne kunnolla vetyä”, Abrahamsson kertoi.
Abrahamssonin mukaan Vattenfall tekee nyt paljon yhteistyötä muiden suurten yritysten kanssa, joihin kuuluu esimerkiksi lentoyhtiö SAS.
”Vattenfall sijoittaa nyt vetyyn suuria summia”, Abrahamsson kertoi.
Teräksen tuotanto vedyn avulla vaikuttaa suoraan myös Suomen puolella, erityisesti suomalaisen metalliteollisuuden suuressa kaupungissa Raahessa. SSAB on kaupungin suurin työnantaja 2700 paikallisella palkansaajallaan.
Prosessikehityspäällikkö Jarmo Liljan mukaan SSAB on jo toimittanut asiakkailleen ensimmäiset erät fossiilivapaata terästä, jotka on tuotettu Hybrit-pilottilaitoksella Luulajassa. SSAB aikoo päästä eroon terästeollisuutensa hiilidioksidipäästöistä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös Raahen terästehdas tullaan uusimaan tässä yhteydessä.
Liljan mukaan siirtyminen fossiilisesta hiilestä vihreään energiaan voi tuottaa 700 miljardin Ruotsin kruunun vuotuiset säästöt, jotka he käyttävät mieluummin uusiin investointeihin.
Projekteja Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla toimii jo useita yrityksiä, joiden liiketoiminta kehittyy vedyn ansiosta.
Esimerkiksi Skartalla on menossa useita projekteja sekä Suomessa että Ruotsissa. Skarta Energyn varatoimitusjohtaja Vikke Saarelainen korosti lähienergian etuja ja muistutti aurinkoenergian mahdollisuuksista myös Suomessa. Esimerkiksi Utajärvellä suurin osa energiasta tullaan tuottamaan auringolla.
Valtakunnallisesti useissa vetyhankkeissa mukana olevan Q Powerin teknologialla saadaan bioreaktorissa tuotettua metaania kestävästi ja suuria määriä.
”Reaktorin hyötysuhde on yli 80 prosenttia”, kertoo myyntijohtaja Sami Lakio.
Metaanin tuotantoon voidaan käyttää uusiutuvan energian avulla vedestä tuotettua vetyä sekä teollisuuden päästöistä talteen otettua hiilidioksidia. Q Power toimii myös biokaasulaitoksilla ja kaatopaikoilla, joissa huonolaatuisista kaatopaikkakaasuista voidaan jalostaa korkealaatuisia polttoaineita. Mikrobiologisten metanointiyksiköiden skaalautuvuus mahdollistaa tuotannon 1 MW:sta alkaen yli 100 MW:iin asti.
Raahessa valmistaudutaan jo nyt uusien vetyteollisuuden saapumiseen paikkakunnalle etsimällä sille sopivia sijaintialueita. Ympäristökonsultti Karoliina Markuksela Ramboll Finlandista esitteli tapahtumassa selvitystä vetyteollisuudelle soveltuvista sijoitusalueista Raahen alueella.
Kun vetyteollisuudelle etsitään sopivia alueita, on otettava huomioon esimerkiksi luontoarvot, suojaetäisyydet asutukseen, vedyn siirto sekä tuotannon edellyttämät liikenneyhteydet ja muun infrastruktuurin sijoittuminen. Raahesta selvitys yksilöi kolme seutua, jotka soveltuvat tulevaisuudessa vetyteollisuuden käyttöön muun muassa hyvän sijainnin ja sopivan alueen koon puolesta.
Kansainväliset yritykset myös Suomessa
Elektrolyysiteknologiaan erikoistunut Saksan Dresdenissä päämajaansa pitävä Sunfire tarjoaa elektrolyysilaitteita teollisiin sovelluksiin. Valikoimaan kuuluu paineistettuja alkali- ja kiinteäoksidielektrolyysereitä (SOEC) vedyn ja synteesikaasun tuotantoon. Painealkalitekniikkaa on tähän mennessä asennettu 250 MW, ja Sunfire on nostamassa tuotantokapasiteettiaan gigawattien kokoluokkaan.
Myyntijohtaja (Vice President Sales Electrolysis) Wolf Thyssen kertoo, että kiinteäoksidielektrolyyserit soveltuvat parhaiten sähkön tarpeen vähentämiseen, sillä niiden hyötysuhde on 84 prosenttia. Thyssenin mukaan Sunfiren SOEC-elektrolyyserit ovat nyt kasvaneet useiden megawattien kokoisiksi, ja niitä toimitetaan Nesteen Rotterdamin jalostamolle. Suomessa P2X Solutionsin odotetaan aloittavan vedyn tuotannon Sunfiren paineistetuilla alkalielektrolyysereillä vuonna 2024.
Lhyfe tuottaa vetyä veden elektrolyysin avulla käyttäen uusiutuvaa energiaa. Toimintaa kehitetään nyt eri puolilla Eurooppaa, koska tavoitteena on vähentää nopeasti liikenteen ja teollisuuden päästöjä.
"Meillä on jo ensimmäinen laitos toiminnassa, jossa käytetään tuulisähköä ja suolavettä prosessin syöttönä", sanoo Björn Santana Arvidsson, aluepäällikkö Pohjoismaissa ja Britanniassa.
Lhyfellä on toimitusratkaisuja sekä maalla että merellä tapahtuvaan vedyntuotantoon. Vedyntuotantoyksiköiden kapasiteetit vaihtelevat 200 vetykilon siirrettävistä ratkaisuista aina 50 000 kiloon vetyä päivässä. Arvidsson esitteli esimerkkinä pientä yksikköä, joka tuottaa vetyä Deutsche Bahnin juniin. Lhyfe on mukana jo yli 90 hankeessa Euroopassa, joista useita on Suomessa ja Ruotsissa.
Yksi maailmanmarkkinoiden suuria vedyntuottajia on Air Liquide. Sen koko vedyn arvoketjun kattavan maailmanlaajuisen vetyliiketoiminnan myynti on jo 2 miljardia euroa vuodessa. Tuotantojohtaja Juha Ahvenlampi arvioi, että Euroopassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee lisäämään Euroopassa entisestään kiinnostusta vetyyn, koska EU-maat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan Venäjän kaasun, öljyn ja kivihiilen tuonnista.
Biomassasta enemmän hyötyä vedyn avulla
Tutkimus- ja liiketoimintakehittäjä Johan Sandstedt Ruotsissa Suomen VTT:tä vastaavasta tutkimuslaitoksesta RISE:stä korosti hiilikierron hallitsemisen ja teknologian tehostamisen tärkeyttä biotaloudessa. Hänen mukaansa vety on käänteentekevä tekijä, kun rajallisia resursseja käytetään viisaasti.
"Samasta biomassamäärästä voidaan valmistaa kaksinkertainen määrä biopolttoainetta", Sandstedt sanoo.
Tehokkuus on tärkeää. Kilpailu biologisista lähteistä talteen otetusta hiilestä kiristyy koko ajan, sillä tätä hiiltä käytetään enenevässä määrin polttoaineiden valmistukseen samalla kun se sopii teollisuuden raaka-aineeksi esimerkiksi muovien tuotannossa.
On useita mahdollisuuksia anoa vetyhankkeille EU-rahaa, mistä kertoi EU-asioiden päällikkö Federica Polo Merinovasta. Merinova on Vaasan teknologiakeskus, joka hallinnoi EnergyVaasa-klusteria. Myös Merinova on nyt hakemassa kumppaneita uuteen vetyprojektihakemukseen.
