Hyppää sisältöön
20.4.2022 | Article

Suomi rakentaa vetytaloutta hyvin edellytyksin

Suomessa on erinomaiset edellytykset rakentaa vetytaloutta tuulivoiman ansiosta, muistuttivat Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä ja yksikönpäällikkö Sara Kärki Gasgrid Finlandista.

Suomi rakentaa vetytaloutta hyvin edellytyksin

Heikkilä ja Kärki esittelivät Fingridin ja Gasgrid Finlandin Energian siirtoverkot vetytalouden ja puhtaan energiajärjestelmän mahdollistajina -väliraporttia BotH2nia goes Kokkola -tapahtumassa maaliskuun puolivälissä. Yhteishankkeessa tutkitaan vedyn tuotantoon ja kulutukseen liittyviä vaatimuksia energiansiirtoinfrastruktuurille ja vaikutuksia laajemmin energiajärjestelmään.

Suomi pystyy tuottamaan runsaasti vetyä ilman päästöjä. Jo nyt Suomen sähköstä noin 90 % tuotetaan päästöttömästi ja sähkön hinta on Euroopan edullisimpia. Suomeen on tulossa paljon tuulivoimaa, koska tuulivoimaolosuhteet ovat maassa suotuisat, maa on harvaan asuttu ja sähkönsiirtoinfrastruktuuri on ennestään hyvin vahva. Suomessa on myös runsaasti vesivoimaa ja uusin ydinvoimareaktori on otettu käyttöön tänä keväänä.

”Suomen vedyn tuotantopotentiaali riittää erinomaisesti kotimaan tarpeisiin ja vientiin”,

totesi Heikkilä.

Fingrid on jo solminut yli 5000 MW edestä tuulivoiman liittymissopimuksia vuosina 2022–2024 valmistuvista hankkeista. Yhteensä Fingrid on saanut 150 000 MW:n edestä tiedusteluja kantaverkkoon liittymisestä. Valtaosa tiedusteluista koskee maatuulivoimaa. Mikäli kaikki hankkeet toteutuisivat, ne tuottaisivat noin 500 TWh sähköä vuodessa. Tästä teoreettisesta potentiaalista lähes 450 TWh olisi hyödynnettävissä uuden teollisuuden tarpeisiin, mikä vastaisi yli 300 TWh puhtaan vedyn tuotantoa.

Suomessa useat yritykset suunnittelevat vedyn tai vetyjalosteiden vientiä. Vedynteollisuutta tukemaan Suomessa tutkitaan parhaillaan vetykaasuputkiverkoston rakentamista maan länsirannikolle.

”Vetyinfrastruktuuriputki voi edistää energiajärjestelmän joustavuutta, tehokasta energiansiirtoa ja vähentää tuottajien ja kuluttajien riskiä, kun infrastruktuuri yhdistää useita tuottajia ja kuluttajia toisiinsa”,

muistutti Kärki.

Tavoitteena on kehittää sähkö- ja vetyverkkoa yhdessä, mikä on raporttia varten haastateltujen yritysten toive.

Kuva BotH2nia goes Kokkola -tapahtumasta

VTT ja RISE tekevät esiselvitystä vetyputkesta

Ruotsin teknillinen tutkimuslaitos RISE tekee parhaillaan mm. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tukemana esiselvitystä mahdollisesta Perämeren vetyputkesta.

VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen esitteli tilaisuudessa VTT:n keskeisiä osaamisalueita, joihin kuuluvat myös päästöttömästi tuotettu vety sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi sähköpolttoaineiden ja erikoiskemikaalien tutkimus ja kehitys on ottanut lupaavia edistysaskelia suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten voimin. VTT, muut suomalaisen tutkimuslaitokset ja yritykset jatkavat seuraavaksi kehitystyötä aidossa tuotantoympäristössä.
RISE:n liiketoiminnan kehittäjä Johan Sandstedt muistuttaa, että meneillään on teollinen vallankumous, joka houkuttelee maailmanlaajuista pääomaa, vahvistaa Pohjolan kilpailukykyä ja tekee teollisuudesta kestävämpää. Pohjois-Ruotsiin odotetaan jopa 100 000 uutta asukasta, kun lasketaan mukaan niin vetyteollisuuden suoraan ja epäsuoraan luomien työpaikkojen perässä pohjoiseen muuttavat kuin myös heidän perheensä.

”Muutos edellyttää muuttunutta energiajärjestelmää. Vetyinfrastruktuuri yhdessä sähköntuotannon ja sähköverkon kehittämisen kanssa voi tarjota sekä yhteiskunnallisia että liiketoiminnallisia etuja",

sanoo Sandstedt.

Kuva BotH2nia goes Kokkola -tapahtumasta

Vetyteollisuus kehittyy Kokkolassa

Tapahtuman isäntäpaikkakunnalta on jo noussut uutta vetyteollisuutta. Hycamite TCD Technologies on kehittänyt tavan tuottaa vetyä pilkkomalla metaanimolekyylejä alkuaineisiinsa eli vedyksi ja hiileksi, joka saadaan tuotantoprosessin ansiosta kiinteänä ja puhtaana käytettäväksi. Hiili voidaan näin käyttää teollisuuden raaka-aineena.

”Hycamiten tavoitteena on käynnistää laajamittainen vedyntuotanto uuden teknologiansa avulla seuraavan parin vuoden aikana. Tuotanto antaa yrityksille mahdollisuuden siirtyä käyttämään vetyä jo lähivuosina, koska tuulivoimalla tuotettua vetyä ei riitä markkinoilla tarpeeksi vastaamaan kasvavaan kysyntään vielä pitkään aikaan”,

kertoo Hycamiten toimitusjohtaja Laura Rahikka.

Hycamiten käyttämän uuden teknologian taustalla on Oulun yliopiston pitkäaikainen soveltavan kemian tutkimus. Vedyn tuotannossa hyödynnettäviä katalyyttejä on tutkittu Oulun yliopistolla jo parin vuosikymmenen ajan.

”Katalyytit auttavat alentamaan tuotantoprosessin lämpötilaa. Katalyyttejä vaihtamalla voidaan metaanista saada myös erilaisia hiililaatuja eli hiilen allotrooppeja”,

kertoo professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.

Keski-Pohjanmaalla on kiinnostusta vetyteollisuuden kehittämiseen edelleen, kertoi Hycamiten markkinointipäällikkö Natascha Skog alueen yrityspäättäjille tekemän kyselyn ja haastatteluiden tuloksiin viitaten. Eniten seudulla kiinnostaa uuden liiketoiminnan luomisen lisäksi myös mahdollisuus nostaa uusiutuvan energian tuotantoa vedyn avulla. Merkittävimpinä haasteina pidettiin investointikuluja sekä epävarmuuksia tarjontaan liittyen.

Yksi Keski-Pohjanmaalla kiinnostava liiketoiminta-alue on biokaasun tuotanto, johon liittyviä hankkeita on jo menossa alueella useampia. Hycamiten teknologia mahdollistaa vedyn tuotannon myös biokaasussa olevasta metaanista.