Suomi ja Ruotsi rakennettava yhdeksi vetytalousalueeksi

Vetytalousalue rakentuu vetyputken ympärille 

Gasgrid Finland ja Nordion Energi selvittävät parhaillaan, voidaanko Pohjanlahden rannalle rakentaa Suomen ja Ruotsin rajan ylittävä vetykaasuputki, Nordic Hydrogen Route. Vetyinfrastruktuuri – kaasuputket ja siihen liittyvät rakennelmat - ulottuisi Vaasasta Oulun, Tornion, Luujalan ja Uumajan kautta Örnsköldvikiin. Lisäksi Luulajasta menisi putki Kiirunan seudulle. 

Tällä hetkellä vaikuttaa sitä, että putkisto tullaan rakentamaan ja se rakennetaan mahdollisimman nopeasti. Putkireitin varrelle suunnitellaan jo valtavasti vetyyn liittyviä investointeja. Julkistettuja suunnitelmia investoinneiksi putkireitin varrella ovat esimerkiksi seuraavat: 

• Vaasa, EPV Energia, vetyä, investoinnin arvo 35 milj. euroa 

• Mustasaari, Westenergy, vetyä ja siitä metaania, arvo 90 milj. euroa 

• Kokkola, Flexens, vetyä ja siitä ammoniakkia, arvo 500 milj. euroa 

• Raahe, SSAB, vedyllä tuotetusta rautasienestä terästä, arvo 2000 milj. euroa 

• Luulaja, HYBRIT/SSAB, vedyllä tuotetusta rautasienestä terästä, arvo 2000 milj. euroa 

• Luulaja, HYBRIT, maanalainen vetyvarasto 100 000 – 120 000 kuutiometrille paineistettua vetyä 

• Luulaja, Botnialänken H2, vetyä ensisijaisesti merenkulkua varten 

• Luulaja, Fertiberia, vetyä ja siitä ammoniakkia, arvo 1000 milj. euroa 

• Boden, H2 Green Steel, vedyn avulla terästä, 5 miljoonaa tonnia vuodessa 

• Jällivaara, HYBRIT/LKAB, Rautamalmista vedyn avulla rautasientä 

• Örnsköldsvik, FlagshipONE, vetyä ja siitä metanolia, kapasiteetti 50 000 tonnia metanolia vuodessa 

Vetyputkilla lisää omaa vetyä käyttävää teollisuutta ja ylimäärävedyn vientiä

Suomessa ja Ruotsissa on lisäksi lukuisia muita vetyhankkeita, ja tulossa on myös muita vetyputkiverkostoja. Aikaa myöten kaikki Suomen ja Ruotsin mahdolliset vetyputkistot yhdistyisivät toisiinsa sekä muihin maihin ulottuviin vetyputkiin. Edut kasvavat ennestään, kun mukaan samaan vetytalousalueeseen saadaan koko Suomi ja Ruotsi ja myös vetyteollisuutta muista maista, kuten Baltian maista, Puolasta, Saksasta, Tanskasta ja Norjasta. 

Vetyputket ovat tärkeitä, koska ne antavat sekä Suomelle että Ruotsille mahdollisuuden rakentaa entistä enemmän vetyä jalostavaa ja hyödyntävää teollisuutta sen lisäksi, että niiden avulla ylimääräistä vetyä voidaan myydä ulkomaille. 

Varmemmin aina jostain edullista vetyä 

Vetyä tuottavat ja hyödyntävät yritykset tarvitsevat laajat vetymarkkinat toimiakseen kustannustehokkaasti. Yhteismarkkinat tasaavat vedyn hintaa, mikä lisää yrityksen toimintaympäristön ennustettavuutta.  

Tulevaisuudessa vety tullaan tuottamaan pääsääntöisesti vedestä uusiutuvan sähkön avulla, ja tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto vaihtelee sään mukaan. Kun vetyputki yhdistää tuulisähköalueita ainakin Ruotsin Kiirunasta Suomen Vaasaan ja todennäköisesti vielä paljon pidemmälle, aina jossain tuulee riittävästi edullisen vedyn tuottamista varten.  

Vetyputki antaa pelivaraa ammoniakin ja metanolin tuottajalle 

Vetytalousalueelle on tulossa paljon synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien tuotantoa. Vaikka esimerkiksi ammoniakkia tuottava tehdas tuottaisi itse vetynsä, on järkevää yhdistää tehdas muihin vedyntuottajiin putkistolla. Kun sähköä ei ole omalla alueella saatavilla tehtaalle tarpeeksi edullisesti ja riittävästi, tehdas voi väliaikaisesti ostaa kauempana edullisella energialla tuotettua vetyä käyttöönsä. Vastaavasti kun muualta saa tarpeeksi hyvän hinnan itse tuotetulle vedylle, synteettisenkin polttoaineen valmistajan voi kannattaa myydä vetyään muille putken kautta. 

Yhteinen markkina-alue pitää vedyn hinnat tasaisempana. Samalla vältytään kalliiden ja vaikeasti tehtävien vetyvarastojen ylimääräiseltä rakentamiselta liian moneen paikkaan. Kun vetytalousalue kattaa koko Itämeren, suomalaisetkin pääsevät käyttämään edullisia ja vedyn varastoimiseen hyvin sopivia suolaonkaloita vetyputkistojen kautta. 

Varmuutta tuulivoimainvestoinneille 

Vetyputken ympärille rakentuneet yhteiset vetymarkkinat antavat yhtälailla varmuutta investoinneille uusiutuvaan energiaan. On helpompi laittaa rahansa tuulivoimalan rakentamiseen, jos voi olla varma, että tuotetun energian saa aina kaupaksi jonnekin – jos ei suoraan sähkönä, niin sitten sähköllä tuotetun vedyn muodossa. Vaikka kuluttaja riemastuu aina, kun sähkön hinta tippuu negatiiviseksi, jokainen negatiivinen hetki myös jarruttaa uusien tuulivoimaloiden rakentamista. 

Suomeen on nyt nousemassa paljon uutta tuulivoimaa. Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys, 15 GWh/h, mitattiin vuonna 2016. Tällä hetkellä käyttöön otettujen tuulivoimaloiden enimmäisteho on reilut 5 GW. Fingrid arvioi, että vuonna 2030 Suomessa tuulivoimaloiden enimmäisteho olisi jo yli 20 GW eikä Suomessa olla poistamassa käytöstä esimerkiksi nykyisiä ydinvoimaloita.  

Jotta Suomi saa investoijat sijoittamaan tätä tahtia verotulojakin tuottaviin tuulivoimaloihin, täytyy lisäenergialle olla myös kysyntää – joko sähkön tai vedyn muodossa. Ylimääräsähkö pitäisi aina saada kaupaksi, joko Itämeren vastarannalle tai sitten vielä kauemmas vetynä. 

Uusiutuva sähköä rakennettava yli oman tarpeen 

Tuuli- ja aurinkosähköä on rakennettava enemmän kuin mikä on teollisuuden tarvitsema sähkö. Kaikki tuuli- ja aurinkovoimalat harvoin tuottavat sähköä maksimimäärää sään vaihteluiden takia. Jotta teollisuus tietää halvan sähkön riittävän myös tuulettomana harmaana päivänä, on sähkövoimaloita rakennettava paljon niiden maksimitehoa enemmän. Tämä taas johtaa automaattisesti sähkön ylituotantoon hyvinä tuulisähköpäivinä. Ja silloinkin, kun tuuli ja aurinko tuottavat paljon sähköä, on sähköntuotantoon investoijan saatava sijoituksilleen tuottoa. Sitä saa myymällä ylimääräsähköä tai siitä tehtyä vetyä - vaikka sitä tarvitsevaan naapurimaahan. Huonona sähköpäivänä vienti voi joustaa. 

Sähkö paras kuljettaa lähialueille sähkönä, kauas isoissa määrissä vetynä 

Sähkön käyttäminen vedyn valmistukseen on hyvä vaihtoehto sähkön suoralle viennille. Sähkö on parasta käyttää paikallisesti aina suoraan sähkönä, koska näin ei menetetä sähköä energian muuntamiseen vedyksi. Jos energiaa pitää siirtää suuria määriä pitkiä etäisyyksiä, kannattavuuslaskelmien tulokset voivat kuitenkin muuttua.  

Vaikka vedyn tuotanto vie osan tuotetusta energiasta, putkien rakentaminen suurille energiamäärille voi olla niin paljon halvempaa kuin sähkölinjojen vetäminen. Pitkillä matkoilla energian kuljettaminen kaasumaisessa muodossa voi olla 2-4 kertaa kustannustehokkaampaa kuin sähköenergiana, ja vielä parempi, kun se tapahtuu merellä. Siksi on järkevää tuoda yhtenäistä talousaluetta vetyputkien varaan. 

Kaasuinfrastruktuuri vie myös sähköverkkoa paljon vähemmän tilaa. Yksi halkaisijaltaan metrin kokoinen maahan upotettu kaasuputki voisi kuljettaa kaiken Etelä- ja Pohjois-Ruotsin välillä siirrettävän energian verrattuna moniin rinnakkaisiin 420 kilovoltin voimajohtoihin.

Teollisuus tarvitsee alihankkijoita 

Yhteistä vetytalousaluetta tarvitaan, koska nykyajan teollisuuslaitokset tekevät enää vain pienen osan kaikesta tuotannossa tarvittavasta itse. Jopa tehtaiden ylläpito siivouksesta alkaen perustuu monesti alihankintaketjuihin. Isot yritykset tarvitsevat pieniä ja keskisuuria, vetytaloutta tuntevia yrityksiä kumppaneikseen. Epäsuorat vaikutukset ulottuvat vielä kauemmas, sillä alihankkijat tarvitsevat myös omia palveluita. 

Hyvä esimerkki alihankintaketjujen suuruudesta on esimerkiksi autoteollisuus Saksassa. Saksan talousministeriön arvion mukaan autoteollisuus työllistää Saksassa suoraan noin 800 000 henkeä. Mutta kun lasketaan yhteen kaikki epäsuorastikin autoteollisuuden työllistämät ihmiset Saksassa, työvoiman määrä nousee jo yli 7 miljoonaan eli joka seitsemäs saksalainen saa leipäänsä autoteollisuuden ansiosta. 

Kun vetyteollisuus haluaa kasvaa nopeasti Luulajassa ja Kokkolassa, kasvu hidastuu merkittävästi, jos alihankintayrityksiä ei löydy tarpeeksi. Mitä paremmin Kemin yritykset tarjoavat palveluksiaan Luulajan tehtaille ja Uumajan yritykset Kokkolaan, sitä paremmin ja turvatummin kaikki kasvavat. Jälleen kerran: kumpaankin maahan hyvinvointia, työpaikkoja ja verotuloja. 

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu suomeksi LinkedInissä osoitteessa https://www.linkedin.com/pulse/suomi-ja-ruotsi-rakennettava-yhdeksi-visa-noronen