Pohjois-Pohjanmaa aloitti vety-yhteistyön

Lähes 150 henkeä Pohjois-Pohjanmaan yrityksistä, kunnista ja tutkimuksen puolelta aloitti 23.2. maakunnan yhteisen siirtämisen vetyaikaan, kun edelläkävijät kertoivat kokemuksistaan kiinnostuneille Vetyverkoston seminaarissa. Yksi ensimmäisinä vauhtiin päässeistä on Utajärvi Oulujoen varrella.

– Utajärven kunta on ensimmäisenä Suomen kunnista tekemässä kaavaa, johon on kirjoitettu sisään myös vedyn valmistus ja jakelu. Tavoite on, että kaava on lainvoimainen vuoden päästä, kertoi Utajärven Yrityspuiston toimitusjohtaja Vuokko Paso.

2700 asukkaan kunta Oulujoen varrella rakentaa tulevaisuuden menestystään uusiutuvan energian ja kiertotalouden avulla. Se pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön alan yritysten kanssa ja vauhdittaa toiminnan käynnistymistä osaamisellaan kaavoituksesta ja toimimisesta paikallisessa yhteisössä.

Utajärven keskeinen yhteistyökumppani on Skarta Energy. Skarta on hankkinut yli sadan hehtaarin suuruiset vanhat turvesuoalueet Utajärveltä ja suunnittelee rakentavansa sinne Suomen suurimman, noin 150 megawatin aurinkovoimapuiston. Skarta ja muut yhtiöt ovat käynnistämässä Utajärvellä tuulivoimahankkeita noin 150 tuulivoimalan verran 10 eri hankkeessa.

– Olemme tuomassa Utajärvelle myös vedyn tuotantoa ja jakelua autoihin sekä sähköä varten akustoa ja sähköautojen latausmahdollisuuksia. Toiminta järjestetään älykkään verkon avulla, kertoo Skarta Energyn toimitusjohtaja Kari Tuominen.

Utajärven lähienergiakokonaisuuden on tarkoitus olla kokonaan toiminnassa vuodesta 2026 alkaen.

Vetyteollisuudelle paikkoja Raahessa

Raahen kaupunki on uudessa selvityksessään löytänyt kolme vedyn teolliseen tuotantoon ja varastointiin soveltuva aluetta kunnasta. Raahen tavoitteena on kasvaa Pohjanlahden vetyteollisuusalueen merkittäväksi keskukseksi sekä hiilineutraalin teollisuuden keskittymänä että vedyn tuottajana. Raahessa toimii jo ennestään SSAB:n terästehdas, jonka SSAB aikoo muuttaa vetyteknologiaa hyödyntäen fossiilivapaan teräksen tuotantopaikaksi vuoteen 2030 mennessä.

– Alueanalyysissa tarkastelimme mm. maanmuokkaustarpeita, veden saatavuutta, luonnonsuojelutarpeita mm. alueen luonnon nykytilaa ja käyttöä, veden saatavuutta sekä suojaetäisyksiä esimerkiksi olemassa oleviin asunrakennuksiin ja tuulivoimaloihin, kertoi selvityksen toteuttaneen Ramboll Finlandin ympäristökonsultti Karoliina Markuksela.

Vedyntuotanto hyödyntäisi Raahen seudun lukuisia hankkeita ilman hiilidioksidipäästöjä valmistetun sähkön tuottamiseksi ja alueen sähköverkon vahvistamiseksi. Esimerkiksi Tuulivoimatoimija OX2 suunnittelee Hallan merituulivoimahanketta Oulun ja Raahen edustan merialueelle Suomen talousvyöhykkeelle. Alueelle suunnitellaan enintään 160 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston arvioitu vuosituotanto olisi noin 12 terawattituntia ja hankkeen alustavan aikataulun mukaan tuulipuiston tuotanto alkaisi aikaisintaan vuonna 2030.

H-Flex-E esimerkki Vaasasta koko ketjun hallinnasta

Vaasan H-FLEX-E-hankkeella inspiroitiin osallistujia Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta.

– Meillä samalla paikalla tulee tapahtumaan sekä vihreän vedyn tuotanto, varastointi että kulutus. Kokonaisuus yhdistetään sähkömarkkinoiden lisäksi myös paikalliseen kaukolämmön verkostoon, mikä parantaa laitoksen kokonaishyötysuhdetta, kertoi EPV Energian kehitysinsinööri Niko Toppari.

Alueen järjestelmä tulee lisäämään joustavaa säätökykyistä kapasiteettia sähköenergiamarkkinoilla. Samalla hanke tulee toimimaan myös kulutushuippujen varavoimalaitoksena. Halvan sähkön aikana päästöttömästi valmistettavaa vetyä varastoidaan suureen vetyvarastoon, josta sähköenergiaa voidaan tuottaa joustavasti arviolta 300 megawattitunnin verran. Alueelle tulee myös biokaasuvarasto mahdollistamaan uusiutuvan energian tukipolttoaineen käytön.

Tulevaisuuden vetymoottorit tulevat Wärtsilältä. Tarkoituksena on, että moottorit pystyvät käyttämään 100 % päästöttömästi valmistettua vetyä energian tuotannossa vuonna 2026.

– Tänä keväänä mahdollisesti käynnistyvän hankkeen tavoitteena on saada kokemuksia vihreän vedyn tuotannosta, varastoinnista sekä tulevaisuuden joustavista ja puhtaista säätökykyisistä energiaratkaisuista, joilla mahdollistetaan yhteiskunnan vihreä siirtymä, Toppari kertoo.

Tutkimus ja opetus vahvistumassa

Yritysten menestymisen perusta on vahva tutkimustoiminta. Oulun yliopistossa on vetyä koskevaa tutkimusta neljässä tiedekunnassa. Vetytutkimusta eri muodoissaan on mukana yli 20 hankkeessa.

– Suunnitteilla on nyt 30 opintopisteen kokonaisuus, jossa huomioidaan vetysiirtymä, kertoo Oulun yliopiston metallurgian professori Timo Fabritius.

Vedyn tutkimuksella on Oulun yliopistossa jo vuosikymmenten perinteet. Tällä hetkellä Oulun yliopiston strategisina painopistealueina ovat valokatalyyttinen vedynvalmistus, vedynvalmistusta metaanipyrolyysillä, vedyn pelkistyskäyttö metallien valmistuksessa sekä teräskehitys vedyn valmistus-, varastointi-, siirto- ja käyttösovelluksiin. Tutkimusyhteistyötä tehdään muun muassa Luulajan yliopiston kanssa.

– Yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä esimerkiksi minuun, Fabritius muistuttaa.

Air Liquide – mallia maailmalta

BotH2nia tehtävänä on myös tuoda ajatuksia maailmalta, ja siksi Pohjois-Pohjanmaan seminaarissa käytiin läpi myös toimintaa maailmanmarkkinoilla

– Olemme yksi maailman suurimmista vetytoimijoista, kertoi johtaja Diederick Luijten Air Liquidesta.

Suuryhtiö on sekä vedyn tuottaja, jakelija että varastoja. Se huolehtii niin teollisuuden, liikenteen kuin vaikkapa rakennusten sähkön- ja lämmöntuotannonkin tarpeista. Ariane, Euroopan avaruusjärjestön kantorakettisarja, toimii myös Air Liquiden vedyn avulla.

– Olemme hyötyneet suuresti saamastamme vetykokemuksesta, joka on tullut yli 40 vuoden aikana toimittamalla vetyä petrokemian, lasi- ja elektroniikkateollisuudelle sekä erilaisiin avaruusohjelmiin, Luijten sanoo.

Tällä hetkellä yhtiöllä on käytössä 40 elektrolyyseriä eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on pian kasvattaa vedyntuotanto elektrolyysereissä gigawattiluokkaan. Yhtiö on voimakkaasti mukana Euroopan tärkeimmän teollisuusalueen, Reinin suiston alueen vedyntuotannosta. Luijten muistuttaa, että kansainväliselle vetykaupalle on suuri tarve.

– Reinin suiston alueella voidaan tuottaa vain noin 10–15 prosenttia tarvittavasta päästöttömästi valmistetusta vedystä. Paljon on tuotava muualta, Luijten muistuttaa.

Lisätietoja

Hankkeen toiminta-alue on Pohjois-Pohjanmaa ja tarkempi hankekuvaus on osoitteessa R4H2 – REACTions for Hydrogen | Raahen seudun kehitys.