Kemi aikoo kehittyä vetykeskukseksi
Kemin seudulla on erinomaiset edellytykset vetyteollisuuden kehittämiseen. Tämä käy ilmi kolmesta selvityksestä, jotka julkistettiin Kemissä torstaina 29.9.22 Digipolis Kemin teknologiakylässä.
”Alueella on erinomainen potentiaali”, kertoi teknologiaselvityksen tuloksista Rejlers Finlandin kestävän kehityksen tuotepäällikkö Suvi Veräjänkorva.
Veräjänkorva perusteli, että alueella on logistiikkaa teollisten polttoaineiden tuotantoon ja varastointiin, vaikka sitä ei vielä vedylle käytetäkään. Alueella on laajaa uusiutuvan energia tuotantoa, vettä, teollisuutta sekä kaukolämpöä käyttävä asuinkeskittymä hukkalämmön hyödyntämiseksi.
Ensimmäiset vetylaitokset (50-200 MW) ehdotetaan rakennettavaksi tunnistettujen teollisten kohteiden ja tuulipuistojen läheisyyteen. Toinen selvityksessä ehdotettava vaihtoehto on vety- ja metanointilaitos hiilidioksidilähteiden - esimerkiksi biokaasulaitokset - yhteyteen. Laitoskoko kannattaa mitoittaa hiilidioksidilähteen mukaan.
Tilaa riittää infrastruktuurille
Afryn kestävän kehityksen asiantuntija Marja Kärkkäinen kertoi Meri-Lappia koskevan logistiikkaselvityksen tuloksista.
Vedyn varastointi tapahtuu lähtökohtaisesti teollisuusalueella ulkotiloissa painekaasuna, kryogeenisena nesteenä tai kryogeenisessä paineistetussa hybridivarastossa. Vetyä voidaan varastoida myös ammoniakkina tai metanolina.
Luulajassa on juuri otettu koekäyttöön maanalainen HYBRIT-hankkeen vetyvarasto. Kärkkäinen piti tätä varastoa mielenkiintoisena: jos kaksivuotinen koekäyttö Ruotsissa näyttää hyviä tuloksia, Kemin seudulla kannattaa tutkia myös vastaavanlaisen varaston rakentamista.
Kemin seudulla on myös useita teollisuusalueita, jonne vedyn varastointi voi olla mahdollista – esimerkiksi Kemin satama-alueella olisi paljon tilaa. Tilaa on myös muulle logistiikan vaatimalla infrastruktuurille.
Yritysten ja kuntien tulee tehdä yhteistyötä
Benchmarking-selvityksestä kertoi vanhempi asiantuntija Waltteri Salmi Gaia Consultingista. Erilaiset vetyteollisuuden tukipalvelut voivat työllistää huomattavasti Kemin seudulla ja antaa merkittävän piristysruiskeen alueen pienille ja keskisuurille yrityksille.
Alueen yritykset voisivat hyödyntää huomattavasti paremmin mahdollisuuksiaan, jos ne tekevät keskenään yhteistyötä. Vetyteollisuutta ovat kuitenkin houkuttelemassa myös useat muut paikkakunnat niin Suomessa kuin maailmallakin. Kilpailijoista on kyettävä erottautumaan selkeillä kilpailueduilla. Edut pitää pystyä määrittelemään ja viestimään selkeästi. Vastaavasti julkisen sektorin toimijoilla on selkeä rooli mm. yritysyhteistyön fasilitoinnissa.
Tavoitteena 1000 uutta työpaikkaa
Uudella vetyteollisuudella on merkittävä mahdollisuus tukea Kemin seudun paikallista kasvua. Yleisenä tavoitteena on synnyttää alueelle 1000 uutta työpaikkaa, kertoi Tommi Sirviö Invest in Veitsiluoto -hankkeesta.
Tilaisuudessa alustivat myös Ren-Gasin markkinakehitysjohtaja Matti Rautkivi sekä Hycamite TCD Technologiesin toimitusjohtaja Laura Rahikka. Ren-Gas rakennuttaa hajautetun puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden tuotanto- ja jakeluverkostoa raskaalle maantieliikenteelle. Hycamite tuottaa päästöttömästi vetyä ja puhdasta kiinteää teollisuuskäyttöön sopivaa hiiltä pilkkomalla katalyyttien ja lämpötilan avulla metaanimolekyylejä, joita on suurin osa mm. maa- ja biokaasusta.
Vedyn mahdollisuudet Kemille -hankkeen raportit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/uudet-avaukset
