Uusi laki moninkertaistaa vihreiden kaasujen kysynnän Saksassa
Euroopassa vedystä valmistettujen kaasujen kysyntä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Saksa on parhaillaan hyväksymässä lakia, jonka mukaan lämmitykseen käytettävään maakaasuun on lisättävä synteettistä metaania, vetyä tai biokaasua ja vaadittu osuus kasvaa aikaa myöten. Saksan oma tuotanto ei tähän riitä lähimainkaan, joten ympäristöystävällisempiä kaasuja on tuotava muualta – esimerkiksi Suomesta.
Saksassa talot lämmitetään yleisimmin maakaasulla. Nyt Saksan hallitus on päättänyt ottaa käyttöön talojen lämmityksessä ympäristöystävällisen kaasun ja öljyn kiintiöt. Vuodesta 2029 alkaen lämmitykseen käytettävästä kaasusta ja öljystä vähäpäästöisesti tuotettuja polttoaineita on oltava vähintään 10 prosenttia, jos taloon asennetaan uusi tai uusittu öljy- tai kaasulämmitys. Kiintiö kasvaa tästä edelleen aina vuoteen 2040 asti.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että kuluttajien on valittava lämmitykseen polttoaineen toimittaja, joka voi toimittaa sopivaa kaasu- tai öljysekoitusta. Maakaasuun sekoitettavaksi kiintiökaasuksi kelpaavat niin biometaani, synteettinen metaani kuin vetykin. Vedyn tulee olla päähallituspuolueen ilmoituksen mukaan joko vihreää eli elektrolyysillä vedestä tehtyä, sinistä eli hiilidioksidin talteenotolla maakaasusta valmistettua, turkoosia eli maakaasusta pyrolyysiprosessilla (lämpöhajoittamisella) tuotettua tai oranssia eli sellaista, jonka valmistuksessa hiiltä sidotaan rautapitoisiin mineraaliesiintymiin vettä pumppaamalla. Öljyyn voi sekoittaa samalla tavalla sekä bioöljyjä että sopivia nestemäisiä synteettisiä polttoaineita.
Biokaasu ei riitä lietelantakuumeesta huolimatta
Ennen kaikkea Saksassa puhutaan nyt biokaasun käytön kasvattamisesta. Tilanne on jo nostanut Saksassa varsinaisen lietelantakuumeen. Kahdeksan suurta biometaanintuottajaa Saksassa aikoo nyt investoida 1,6 miljardia euroa toiminnan laajennuksiin.
Alan toimijat haaveilevat jopa siitä, että Saksan pelloilla voitaisiin viljellä raaka-aineita 100 terawattitunnin (TWh) biometaanin vuosituotantoon ja sen lisäksi 100 TWh biokaasua voitaisiin tuottaa jätteistä. Tämän lisäksi biokaasua ja muita kaasuja tuotaisiin ulkomailta ainakin 100 TWh.
Realismia arvioihin saa vertailemalla niitä vuoden 2024 lukuihin. Saksalaiset kotitaloudet kuluttivat tällöin 225 TWh perinteistä maakaasua. Samana vuonna Saksassa tuotettiin 10 TWh biometaania ja lisäksi maahan tuotiin 3,5 TWh. Tästä ei käytetty lämmitykseen juuri yhtään.
Ei ehkä järkeä – mutta Suomi voi hyötyä
Monet asiantuntijat arvostelevat uutta lakiehdotusta voimakkaasti. Monet pitävät tuhlauksena käyttää biokaasua, vetyä ja vedystä jalostettuja polttoaineita talojen lämmitykseen, kun teollisuus tarvitsee nämä kaasut ja talojen lämmityksen voi yleensä hoitaa kokonaistaloudellisemmin ilmalämpöpumpuilla ja kaukolämpöä laajentamalla.
Suomalaisille tämä tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että Saksan tarve tuoda ympäristöystävällisesti tuotettuja polttoaineita kasvaa. Hyötyjiä voivat olla erityisesti suomalaiset elektrolyysivedyn tuottajat, siitä metaania valmistavat yritykset, biokaasun tuottajat sekä pyrolyysivedyn tuottajat.
Jos saksalaiset haluavat kaasua lämmitykseen, Suomesta kannattaa myydä puhtaan elektrolyysivedyn sijasta ennemmin synteettistä metaania, joka on valmistettu vedyn lisäksi biogeenistä hiilidioksidia käyttäen. Näin saadaan myytyä Saksaan vedyn lisäksi myös hiilidioksidia tehtaiden piipusta ja jalostuksen tuottamaa lisäarvoa. Metaania on myös huomattavasti vetyä näppärämpää siirtää Saksaan - vaikka nykyisten maakaasuputkien kautta.
Samaa valmista maakaasuputkistoa varten myös suomalaiset biokaasuntuottajat voivat siirtää kaasuaan Saksaan. Tässä ongelmana on lähinnä se, että biokaasun tuotantoa voidaan Suomessa kasvattaa vain rajallisesti.
Kokkolalainen Hycamite on kehittänyt teknologian turkoosin vedyn eli pyrolyysivedyn tuottamiseksi. Saksan päätös avaa mahdollisuuksia tuottaa tällä teknologialla kiintiövetyä maakaasusta päästöttömästi myös Saksassa.
Tyytymättömyys taattu
Hallitus päätyi tekemään Saksassa uuden lämmityslain, koska edellisen hallituksen lämmityslaki herätti paljon raivoa ja oikeistopopulistinen AfD hyödynsi sitä estoitta kannatuksen kasvattamiseksi. Edellinen laki olisi käytännössä pakottanut kaikki kaasua käyttävät talot siirtymään aikaa myöten lämpöpumppuihin. Ilmapumput ovat huomattavasti kaasulaitteita kalliimpia, vaikka ilmalämpöpumppujen käyttö tulisikin aikaa myöten halvemmaksi.
Uusi, heinäkuun alusta voimaan tuleva laki tulee todennäköisesti myös tuottamaan paljon arvostelua, kun sen vaikutus kaasun hintaan paljastuu tavallisille kuluttajille. Vasta aikaa myöten nähdään, kuinka monessa kiinteistössä päätetään edelleen pysyä kaasujen käytössä ja kuinka monessa tullaan sittenkin siirtymään ilmalämpöpumppuihin tai valitaan kaukolämmön asiakkuus.
