Ideoinnista hankesuunnitelmaksi
H2 Ecosystem Roadmap-hankkeen toinen seminaari järjestettiin 10. helmikuuta 2022. Seminaarin moderaattorina toimi Kaisa Penttilä Hankenilta, ja seminaarin keskeinen tavoite oli koota vetyteemaan liittyviä syvällisiä näkemyksiä ideoinnista hankesuunnitelmaan johtaneessa prosessissa.
Kirjoittaja:
Emma Buss & Kaisa Penttilä, Hanken Svenska handelshögskolan
H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia on yksi Suomessa parhaillaan käynnissä olevista paikallisista vetyhankkeista. Paikalliset hankkeet vaihtavat kokemuksia julkisen sektorin toimijoista koostuvan kansallisen vetyverkoston kanssa, mikä tekee osapuolista BotH₂nia-kumppaneita. Tästä syystä osapuolten näkemykset ovat julkisesti saatavilla myös tällä verkkosivulla. Tämän blogitekstin kirjoittajat ovat Emma Buss ja Kaisa Penttilä Hanken Svenska handelshögskolanista, ja kirjoitus on julkaistu myös hankkeen kotisivuilla osoitteessa h2ecosystem.org.
Asiantuntevia näkemyksiä koottiin 10. helmikuuta 2022 järjestetyssä seminaarissa
H2 Ecosystem Roadmap-hankkeen toinen seminaari järjestettiin 10. helmikuuta 2022. Seminaarin moderaattorina toimi Kaisa Penttilä Hankenilta, ja seminaarin keskeinen tavoite oli koota vetyteemaan liittyviä syvällisiä näkemyksiä ideoinnista hankesuunnitelmaan johtaneessa prosessissa. Seminaarissa oli lähes 80 osallistujaa, ja työpajan aikana vallitsi hyvä yhteishenki. Ennen seminaarin alkua Alcean Kjell-Owe Ahlskog esitteli raportin Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä (saatavana ruotsiksi ja suomeksi).
Seminaarissa esiteltiin viisi tapausta, joista keskustelu jatkui pienryhmissä. Wärtsilän Kenneth Widell ja EPV Energia Oy:n Niko Toppari aloittivat esittelemällä H-Flex-E (Hydrogen Flexibility Energy) -yhteishankkeen, jossa ovat mukana Wärtsilä, EPV, Vaasan Sähkö ja Vaasan kaupunki.
Projektin ydin on sähkömarkkinoiden hintojen heilahtelu. Kun sähkön hinta on alhaalla, sähkö muutetaan elektrolyysillä vedyksi. Tämän jälkeen vety paineistetaan ja varastoidaan, ja kun sähkön hinta nousee seuraavan kerran, vetyä voidaan käyttää kaasumoottoreissa tuottamaan sähköä, Widell kertoi. Eri teollisuudenalojen synergiaetuna on prosessin eri vaiheissa syntyvä lämpö, jota voidaan hyödyntää toisaalla.
Seuraavaksi Martina Wettin Nilsson Energystä esitteli REH2-hankkeen.
Nilsson Energy on yhdessä Ruotsin valtion ja Naturvårdsverketin kanssa investoinut kansallisen 24 vetyaseman verkoston rakentamiseen. Verkosto rakennetaan nopeasti: vuonna 2025 kaikki vetyasemat ovat jo toiminnassa raskaan liikenteen RASTA-tankkausasemilla
Kolmantena esimerkkitapauksena oli Kanäsin satama ja teollisuusalue, jossa vanhat kallion sisälle louhitut öljyvarastot tarjoavat mahdollisuuden varastoida suuria määriä vetyä. Hankkeen esitteli Mats Brandt Pohjanmaan liitosta. Brandt haastoi seminaarin osallistujat esittämään vaihtoehtoja alueen omistavalle kunnalle alueen jatkokäytöstä.
Paikalla on olemassa hyvä infrastruktuuri, joka yhdistää varastoalueen alkuperäiseen sähköverkkoon. Kymmenen pisteen kysymys kuitenkin on, kuinka kallioon louhitut öljyvarastot voidaan muuttaa fossiilisen polttoaineen varastosta kestävämmälle energiamuodolle. Onko vety toteuttamiskelpoinen vaihtoehto vai pitäisikö alueen omistajien alkaa etsiä muita ratkaisuja?
Neljännen esimerkkitapauksen esitteli Rasmus Hautala, joka edusti Närpiön seudun kehitysyhtiö Dynamo Närpestä ja Kristiinan kaupungin elinkeinokeskusta. Hautala kertoi ja nosti esille muutamia tulevaisuuden haasteita.
Vaasan yliopiston monitieteisen energian ja kestävän kehityksen tutkimus- ja innovaatioalusta VEBICin mukaan Kristiinankaupunki tulee olemaan 300-prosenttisesti energiaomavarainen käyttämällä pääasiassa tuulivoimaa ja biopolttoaineita. Voisiko vetyekosysteemi olla ratkaisu? Ja jos voisi, mitä vedyllä tehdään ja kuka hankkii elektrolyysilaitteet?
Viidennessä esimerkkitapauksessa oli kyse markkinasynergioiden digitalisoinnista. Hankenin Ashkan Fredström ja Emma Buss kertoivat, miten vedyn tuottajat ja kuluttajat yhdistävä alusta voisi edistää tulevaisuuden vetymarkkinoita.
Voisimme aloittaa kevyimmällä käyttökelpoisella järjestelmällä, joka voisi vakiinnuttaa asemansa ajan saatossa.
Esitysten jälkeen osallistujat jaettiin puheenjohtajien vetämiin ryhmiin keskustelemaan tapauksista niiden esittelijöiden kanssa. Yhteensä 65 osallistujan aivoriihi pohti kunkin tapauksen haasteita ja seuraavia askelia.
Esittelyjen perusteella jokaisessa ryhmässä käytiin innokasta keskustelua aiheista ja esitettiin lukuisia mielenkiintoisia näkemyksiä, minkä jälkeen ryhmien puheenjohtajat esittelivät työpajojen keskustelun tulokset webinaarin osallistujille.
Seminaari päättyi esityksiin ja paneelikeskusteluun siitä, kuinka tämän tyyppisten hankkeiden seuraavat askeleet tulisi ottaa.
Radical Innovations Group AB:n Krishnaswamy Sankaran esitteli muutamia yhtiön meneillä olevia kansainvälisiä hankkeita ja korosti, että Euroopan unioni ja hallitukset rahoittavat mielellään sellaisten ekosysteemien kehittämistä, jotka perustuvat kaupallisesti testatulle idealle ja jotka voivat synnyttää työpaikkoja ja verotuloja.
Jos sinulla on ajatus, älä yritä keksiä pyörää uudestaan vaan hyödynnä asiantuntijoiden apua näiden ekosysteemien rakentamisessa. Hankkeen kumppaneiden on täydennettävä toisiaan, koska hankkeissa on myös poliittinen ulottuvuus. Sinun on löydettävä oikeat yhteistyökumppanit, jotta saat äänesi kuuluviin EU-tasolla.
Timo Ropponen Spinversesta kertoi, kuinka he työskentelevät sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka haluavat luoda uutta liiketoimintaa, jossa innovaatioilla on merkittävä rooli ja joka on selkeästi skaalattavissa myös kansainvälisille markkinoille.
Järjestämme esimerkiksi innovaatiohaasteita ja hackathon-tapahtumia ohjelmistojen ja laitteiden kehittäjille. Voimme myöhemmin auttaa ekosysteemien hallinnassa ja varmistaa, että ne kukoistavat. Ekosysteemien perustaminen ei ole vaikeaa. Niiden pitäminen elinkelpoisina on haaste.
Nordic Ren-Gas Oy:n Matti Rautkivi esitteli yhtiöllä Suomessa meneillään olevia hankkeita, joiden ansiosta kokonaisten kaupunkien hiilijalanjälki voi olla negatiivinen.
Suomi on paras paikka kehittää siirtymistä kohti kestävämpää tulevaisuutta myös vedyn näkökulmasta. Tarvitsemme kuitenkin pioneereja, jotka rakentavat näitä innovatiivisia liiketoimintamalleja. Tärkeintä ovat selkeä tavoite ja strategia, erinomainen tiimi ja toimeenpano.
Haluamme kiittää kaikkia seminaarin osallistujia, puhujia ja puheenjohtajia osallistumisesta tilaisuuteemme. Seuraavaksi vuorossa on energiaviikko 21–25. maaliskuuta ja BotH₂nia-hankkeen työpaja, joka on tarkoitus järjestää kesäkuun alussa.
