Usealla pk-teollisuustoimijalla on paljon annettavaa kasvavilla vihreän vedyn markkinoilla

Vetytalous tuo tullessaan valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Pelkästään Perämeren alueen (Suomi ja Ruotsi) on arvioitu kuluttavan vetyä noin 65 TWh vuonna 2050, ja tarvittavien vedyntuotantolaitosten arvioidaan tarvitsevan noin 100 TWh/a uusiutuvaa sähköenergiaa. Alueen vetytaloutta tukeva sähköntarve on siten arviolta 15 % suurempi kuin koko Suomen sähkönkulutus oli vuonna 2021. Siirtyminen vetytalouteen tuo investointeja laajasti uusiutuvan energian tuotantoon, sähkön jakeluun, vetylaitoksiin ja vetytuotteiden jatkojalostuslaitoksiin. Investointeja tarvitaan myös lopputuotteiden jakeluun ja varastointiin sekä niiden hyödyntämiseksi esimerkiksi teollisuus tai liikennesektoreilla. Investointien lisäksi puhtaan energian- ja vedyn tuotantolaitokset vaativat huolto- ja kunnossapitotöitä. Puhutaan siis valtavasta markkinapotentiaalista, jossa liiketoimintamahdollisuuksia aukeaa laajasti läpi arvoketjun. 

Liiketoimintamahdollisuuksia aukeaa tuotantolaitosten ympärille rakennettavista tukipalveluista ja teknologioista 

Keskustelun pääpaino vetyyn tai sen jatkojalostuslaitoksiin liittyvissä liiketoimintamahdollisuuksissa on usein laitoksiin liittyvissä pääteknologioissa kuten elektrolyysereissä tai metanointilaitoksissa. Vaikka pääteknologioiden rooli on merkittävä, on kuitenkin huomattava, että toimiakseen laitokset tarvitsevat ympärilleen laajasti muita teknologioita ja palveluita. Vedyn tai sen jatkojalosteiden tuottaminen vaatii ympärilleen mm. vahvat perustukset, erillisen rakennuksen, sähkö- ja automaatiojärjestelmän, putkituksia, viemäröintejä, hukkalämmöntalteenottojärjestelmiä, painekaasujen käsittelyä, vedyn tai sen jatkojalosteiden varastointia ja käsittelyä sekä myös hankkeiden suunnittelua ja projektinjohtoa. Valmistuttuaan laitokset tarvitsevat lisäksi huoltoa ja kunnossapitoa. Näistä pääteknologioiden ympärille rakentuvista teknologioista ja palveluista muodostuu merkittävä liiketoimintapotentiaali, johon useilla teollisuuden pk-toimijoilla on soveltuvaa osaamista, jonka päälle on mahdollista rakentaa uutta liiketoimintaa. 

Askeleet vetytalouden tuomien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi 

Ensimmäinen askel kohti liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä on yrityksen oman osaamisen tunnistaminen vetytalouskontekstissa. Nykyisen tarjooman relevanttius vetyhankkeiden kannalta tulee kirkastaa ja kuvata mahdollisimman selkeästi. Tämän lisäksi tulee määrittää oma tavoitetaso tulevaisuuden positiosta, jota kohti yritys voi luotsia esimerkiksi osaamista kehittämällä tai yritysostojen kautta. Tavoitteena olisi luoda riittävän kiinnostava ja selkeä kokonaisuus, jota tarjota tulevaisuuden hankkeisiin. Kun oma positio ja tulevaisuuden tarjooma on kirkastettu, voivat vastaavan sisäisen kehitysprosessin käyneet yritykset luoda kumppanuuksia, ja siten edelleen rakentaa yhteistyössä laajempia yhteistarjoomia. Näiden avulla voidaan saavuttaa hankekehittäjien kannalta relevantteja ja kiinnostavia alihankintakokonaisuuksia, joilla on riittävästi painoarvoa suurissa vetytalousprojekteissa. Tällä tavoin myös pienemmät toimijat, joilla ei yksinään ole selvää kilpailuetua, voivat päästä yhteistyön kautta laajemmin vetyhankkeisiin mukaan. 

Kilpailussa menestyäkseen olennaista on, että vetytalouteen liittyvä tarjooma sekä kilpailuetu on erittäin selkeästi viestitty. Hankekehittäjät saavat paljon yhteydenottoja, ja joukosta on kyettävä erottumaan. Kilpailuetu voi muodostua esimerkiksi vahvasta projektinhallintaosaamisesta, työn tehokkuudesta, työn laadusta, joustavuudesta tai yleisesti kustannustehokkuudesta. Yrityksen vetytalouteen fokusoidulla kehitystyöllä on merkitystä, sillä vetytaloudella on valtava potentiaali Perämeren lisäksi laajemmin sekä Pohjoismaisilla markkinoilla, että muualla Euroopassa. Ensimmäisistä hankkeista kerätään tärkeät referenssit, ja nopea toiminta on valttia. Nykyisten referenssien avaaminen vetytalouden kannalta relevantein osin korostuukin näissä lähitulevaisuudessa käynnistyvissä hankkeissa, sillä varsinaiset vetyreferenssit ovat useilla toimijoilla vielä vähissä. 

Vetytalous vaatii yritysten kehitystyön lisäksi panostusta myös julkisen sektorin toimijoilta 

Yrityksillä on paljon työnsarkaa, jotta oma positio, tarjooma, referenssit ja kilpailuetu saadaan kirkastettua samalla kun rakennetaan yhteistyötä. Myös kuntien ja kaupunkien tulee ymmärtää omat mahdollisuutensa vetytaloudessa ja edesauttaa kiinnostavan investointiympäristön rakentumista. Julkisen sektorin toimijoilla sekä alueiden omilla kehitysyhtiöillä olisi myös roolinsa yritysten välisen yhteistyön fasilitoinnissa.  

Hyvänä esimerkkinä kehityksen käynnistämisestä on Kemin Digipolis Oy:n vetämä Vedyn mahdollisuudet Kemille -hanke, jonka osana tunnistettiin seudun edellytykset vetyteollisuuden kehittämiselle, sekä kartoitettiin Meri-Lapin toimijoille avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Monet havainnot vetytalouden paikallisista mahdollisuuksista ja yritysten tarjoomien kehittämisestä ovat monistettavissa laajemmin koskemaan tulevaisuuden toimijoita vetymarkkinoilla. Näistä olisi tärkeä keskustella sekä yrityksen sisällä että mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa. 

Vedyn mahdollisuudet Kemille -hankkeen raportit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/uudet-avaukset 

Kirjoittaja:
Waltteri Salmi 
Vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting