Utajärvi uudisti toimintatavat saadakseen vetyteollisuutta
Utajärvi Oulujoen varressa hakee lisää asukkaita, työpaikkoja sekä veto- ja pitovoimaa houkuttelemalla alueelle vedyntuotantoa ja muuta uutta energiateollisuutta. Kunta tekee sen yhteistyössä yritysten kanssa ja tehostamalla päätöksentekoa. Maankäytön suunnittelu ja luvitus on ajateltu Utajärvellä uusiksi.
”Se on ajatusmaailmasta hirveän paljon kiinni, miten asiat voivat kehittyä”, toteaa kunnan ”elinympäristöministeri” Petri Leskinen. Hän on keskellä kertomusta siitä, miten purettavia rakennuksia ei Utajärvellä nähdä mörköinä vaan mahdollisuuksina. Niissä on kiinni paljon materiaaleja, kuten kiviainesta. Sitä voidaan käyttää uudelleen maanrakennuksessa.”Kun se purettava rakennus on kustannuserä kumminkin, otetaan mahdollisimman paljon talteen siitä meille”
Leskisen esimerkkikertomus liittyy Utajärven strategiseen valintaan edetä hiiliviisauden polulla. Taustalla on monivuotinen ilmastotyö osana HINKU-kuntien verkostoa. Kunnanjohtaja Anne Sormusen nostaessa esiin tiukan strategian merkitystä Utajärven Yrityspuiston toimitusjohtaja Vuokko Paso täydentää nopeasti, että strategia myös tunnetaan joka puolella kuntaa. ”Lisää asukkaita, lisää työpaikkoja, lisää veto- ja pitovoimaa”, hän luettelee.
Kirkas strategia ja sitoutuminen yhteistyöhön
Kirkkaan strategian kumppanina Utajärvellä kulkevat Sormusen mukaan tehokkaat päätöksentekoprosessit. ”Valtuutetut ovat äärimmäisen sitoutuneita työskentelemään meidän toimihenkilöiden kanssa valiokuntamallien kautta”, Sormunen kertoo.
Yhteistyötä tehdään myös kunnan virkamiesten kesken, yrittäjien hyväksi. ”Kun esimerkiksi sahalla tarvittiin tieto, mitä lupia heidän suunnittelemiensa uudistusten toteuttamiseksi vaaditaan, kokosimme tarvitut asiantuntijat ja istuimme yrittäjän kanssa saman pöydän ääreen. Asia tuli kerralla kuntoon. Pyrimme siihen, että yrittäjän ei täällä tarvitse juosta luukulta toiselle”, Paso kuvailee.
Sitoutuminen paikkakunnalle investoiviin yrittäjiin on Utajärven kunnalle strategian mukaista asukkaiden houkuttelua. ”Meillä on nyt alle 2700 asukasta ja koko ajan ponnistellaan, että niitä saadaan lisää. Työpaikkojen avulla niitä voidaan hankkia”, Leskinen sanoo.
Maankäytön suunnittelu ja luvitus on ajateltava uusiksi
Ketteryyteen ja palvelumuotoiltuihin prosesseihin kykenevälle pienelle kunnalle perinteiset toimintatavat tuovat haasteita. ”Maankäytön suunnittelun ikivanha järjestelmä ei vastaa millään tavoin markkinaehtoisten investointiprojektien tarpeisiin”, sanoo Leskinen.
Byrokratian voittamiseksi Utajärvellä käydään perusteellista keskustelua eri toimijoiden kanssa, uusien ja välillä yllättävienkin ratkaisujen löytämiseksi. Rakenteilla on esimerkiksi vierivoimakonsepti uutta teollisuusaluetta varten. Toteutuksessa hyödynnetään sitä, että samalla tai vierekkäisillä tonteilla tuotettu energia on loppukäyttäjille merkittävästi edullisempaa. ”Uskomme, että lähellä tuotettu edullinen uusiutuva sähkö kyllä houkuttelee alueelle yrittäjiä, joille toiminnan ympäristövaikutuksilla on merkitystä”, Sormunen sanoo.
Tuuli, aurinko, biokaasu ja vety hiiliviisaan teollisuuden ja liikenteen käyttövoimina
Sähkö uudelle teollisuusalueelle on tarkoitus tuottaa tuuli- ja aurinkovoimalla. Sitä hyödynnetään teollisuuden lisäksi liikenteen tarpeisiin. Tontin ohi kulkee rautatie ja mainittu valtatie 22. Sähköä pystytään hyödyntämään suoraan, mutta myös tuottamalla siitä vetyä. Paso uskoo, että kunta onnistuu saamaan pilottina pystyyn vedyn tankkauspisteen raskasta liikennettä varten. ”Utajärvellä on paljon potentiaalia, me ollaan keskellä Suomea. Pelkästään sahan rekkakuljetukset teollisuusalueelle ovat kymmeniä ja kymmeniä rekkoja”, hän kuvailee. Lisäksi voidaan rakentaa tankkausasema biokaasulle, hän suunnittelee.
Näin ajatellen Utajärvi, joka ensisilmäyksellä näyttää olevan keskellä ei-mitään, asettuukin keskelle kaikkea. Keskelle mahdollisuutta hyödyntää hukkamateriaalivirtoja Oulusta. Keskelle tilaa rakentaa uusiutuvan energian ja vedyn tuotantolaitoksia. Keskelle energian hyödyntäjien reittejä. ”Ja meneehän sen suunniteltu vetyputki Kajaaniinkin Utajärven kautta”, viimeistelee kunnanjohtaja Sormunen.
