Hyppää sisältöön
26.6.2023

Sweco: Edistä vetyteollisuutta osallistumalla tapahtumiin, verkostoitumalla ja tarkastelemalla tuotantoketjuja

Alueilla olevat toimijat voisivat edistää vetyyn liittyvän teollisuuden mahdollisuuksia osallistumalla entistä enemmän vetyalan tapahtumiin, verkostoitumalla eri toimijoihin ja tarkastelemalla omia tuotantoketjujaan – voisiko esimerkiksi raaka-ainekemikaaleja korvata P2X-reittejä hyödyntämällä tai lisätä tuotevalikoimaansa uusia P2X-jatkojalosteita. Näin toteaa tuore Swecon selvitys ”Uuden kemianteollisuuden mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla P2X-tulokulmasta”.

Sweco: Edistä vetyteollisuutta osallistumalla tapahtumiin, verkostoitumalla ja tarkastelemalla tuotantoketjuja

Pohjois-Pohjanmaan alueella tuotetaan merkittävä osa Suomen uusiutuvasta energiasta tuulivoimalla. Alueelle suunnitellaan myös uusia tuulivoimaloita, niin maalle kuin merelle. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan rannikkoa koskevat vetyputkisuunnitelmat ovat puhtaan vedyn ja siitä johdettujen synteettisten polttoaineiden kannalta merkittäviä.

Alkuvaiheessa synteettisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö tulee sijoittumaan sinne missä on hiilidioksidia saatavilla sekä logistisiin solmukohtiin. Esimerkiksi synteettinen metaani voi korvata suoraan maakaasun käyttökohteita, joten erityisiä muutoksia maakaasun hyödyntämiskohteisiin ei ole tarpeen tehdä.

Teollisuudessa ja raskaassa liikenteessä on jo julkistettujen investointienkin puolesta nähtävillä merkittävä hyödyntämispotentiaali. Pohjois-Pohjanmaan alueella on paljon teollisuusyrityksiä ja tärkeitä logistisia pisteitä, kuten Oulu ja Raahe, joista molemmista löytyy myös satamat. Myös merkittävät tuulivoiman lisäyssuunnitelmat ovat kilpailuvaltti.

Yleisesti on tunnustettu, että nykyisten liikenteen polttoaineiden rinnalle ja korvaajiksi tarvitaan uusia polttoaineita, kuten synteettisiä polttoaineita ja vetyä. Laivateollisuudessa potentiaalia nähdään metanolin ja ammoniakin lisäksi puhtaassa vedyssä.

Ammoniakin tuotantoa ei tällä hetkellä ole Suomessa. Kokkolaan suunnitellaan Suomen suurinta vedyntuotantolaitosta, jonka päätuotteena vedyn lisäksi tulee olemaan vihreä ammoniakki. Flexens ja KIP Infra Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen maanvuokrasta. Tämän kaltaisia investointeja on odotettavissa lisää, sillä ammoniakilla on merkittävä rooli maataloudessa.

Myös kemianteollisuuden P2X-jatkojalosteiden, mm. erilaisten bulk-kemikaalien ja sitä kautta muovien tuotannossa, ollaan menossa kohti päästötöntä tuotantoa, joka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Bulk-kemikaaleja ovat esim. formaldehydi, etikkahappo, butanoli, isopropanoli.

Alueen yrityksillä on hiilineutraaliustavoitteita ja merkittäviä vetyyn liittyviä hankkeita, kuten SSAB:n fossiilivapaan teräksen tuotanto. Investointeja tehdään pitkälti tarpeen mukaan. Yritysten omien investointien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli siinä, kuinka hyvin he saavat houkuteltua alueelle uusia teollisuus ja energiantuotannon investointeja.

Merkittävät tuulivoiman kapasiteetin kasvatussuunnitelmat ovat kilpailuvaltti alueelle.

Vaikka Suomessa ei olekaan kuin yksi sähkön hinta-alue, on järkevää pyrkiä sijoittamaan laitoksia lähelle sähköntuotantoa. Toisaalta aika ajoin keskusteluissa on myös Suomen jakaminen sähkön hinta-alueisiin, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Tämä johtaisi siihen, että sähkön hinta olisi niillä alueilla edullisempaa kuin alueilla, jossa sähköä ei tuoteta.

Hinta-aluekeskustelulla lisätään toisaalta tietoisuutta siitä missä energiaa tuotetaan. Tämä voi edistää teollisuuden sijoittumista lähelle puhtaita energialähteitä ja/tai lisätä sähkön avulla jalostetun energian, esim. vedyn, vientiä.

Lue Swecon raportti täältä