Suomen vetyputket yhdistyvät Saksan uusiin vetyputkiin

Gasgrid Finland, Nordion Energi, OX2 ja Copenhagen Infrastructure Partners selvittävät mahdollisuutta rakentaa vuoteen 2030 meneessä vetykaasuputki, joka yhdistää Suomen, Ruotsin ja Saksaan risteytyen Ahvenanmaalla. Itämeren kautta kulkiessaan Baltic Sea Hydrogen Collector (BHC) -vetyputki voidaan yhdistää myös Ruotsin Gotlantiin ja Tanskan Bornholmiin, joille on nousemassa erittäin paljon tuulivoiman tuotantoa. 

Samaan aikaan myös Elering (Viro), Conexus Baltic Grid (Latvia), Amber Grid (Liettua), GAZ-SYSTEM (Puola) ja ONTRAS (Saksa) ovat allekirjoittaneet Gasgrid Finlandin kanssa yhteistyösopimuksen vetyinfrastruktuurin rakentamiseksi Suomesta Baltian maiden ja Puolan kautta Saksaan.  

Saksaan tulossa suuri vetyverkosto 

Viime viikolla ONTRAS ilmoitti sopineensa myös saksalaisten Gascaden ja terranetsin kanssa Saksassa jo olevien maakaasuputkien muuntamisesta siten, että ne voi kuljettaa vähähiilistä vetyä Itämeren alueelta Saksan eteläosiin vuoteen 2025 mennessä. Kolme putkiyhtiötä ovat näin luomassa Saksan sisään 1 100 kilometrin pituista pohjois-eteläsuuntaista vetykaasuputkiverkostoa rannikolta Etelä-Saksan suurteollisuusalueille. 

Tavoitteena on yhdistää Saksan sisäisenä aloittava vetyputkiverkosto Tanskaan Bornholmin saarelle vuonna 2027 ja Itävaltaan, Tšekin tasavaltaan, Puolaan ja Ranskaan vuoteen 2030 mennessä. Tällöin Suomessa tuotetut vetymolekyylit voisivat periaatteessa päätyä teollisuuden käyttöön hyvinkin syvälle Keski-Eurooppaan. 

Itämerelle 5000 km vetyputkiverkosto 

Nordic-Baltic Hydrogen Corridor ja Baltic Sea Hydrogen Collector -hankkeet sekä aiemmin viime keväänä julkistettu Pohjanlahden ympärillä kulkeva Nordic Hydrogen Route etenevät nyt esiselvitysvaiheisiin, joissa selvitetään myös EU-rahoitusvaihtoehtoja.  

Hankkeiden myötä Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa yhteensä 5 000 kilometriin ja mahdollistaa sen, että Itämeren alueella tuotettaisiin 90 prosenttia siitä vedystä, mikä EU:n alueella pitäisi tuottaa REPowerEU-suunnitelman mukaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. 

Putket siirtävät suuria määriä energiaa edullisesti 

Toteutuessaan vetyputkihankkeet kehittävät voimakkaasti Itämeren alueen vetytaloutta. Putken suunnitellun kulkureitin lähelle ollaan rakentamassa runsaasti päästötöntä sähköntuotantoa, joka perustuu eritysesti tuulivoimaan maalla ja merellä sekä aurinkovoimaan. Vetyputki mahdollistaa suurten energiamäärien siirtämisen sähköntuotantoalueilta suhteellisen edullisesti myös pitkän matkan päähän suuren kulutuksen alueelle, esimerkiksi Suomesta Saksaan.  

Koska vedyn siirto kaasuputkia pitkin on huomattavasti edullisempaa kuin vedyn kuljetus laivoilla, tarjoaa vetyputki pohjoismaiselle vedylle kilpailuedun edullisemmin päiväntasajan lähellä aurinkovoimalla tuotettua vetyä vastaan. 

Uusia sijoituksia Suomen teollisuuteen 

Vetyputki takaa edullisen vedyn jatkuvan saatavuuden teollisuudelle myös Suomessa, mistä voi hyötyä esimerkiksi Suomessa jo ennestään vetyä käyttävä lannoite- ja öljynjalostusteollisuus.  

Vetyputkisto takaa jatkuvan edullisen vedyn saatavuuden myös uudelle teollisuudelle, erityisesti synteettisten polttoaineiden tuotannolle. Vety voidaan valmistaa jo valmiiksi sähköntuotantoalueilla ja kuljettaa putkea pitkin esimerkiksi metsäteollisuuden laitoksiin, jossa biogeenistä hiilidioksidia on tarjolla vetyyn yhdistettäväksi polttoainetuotannossa. Tämä vahvistaa mahdollisuuksia saada uusia investointeja Suomeen. 

Varastointia Puolan luolissa 

Vetyputkisto mahdollistaa myös vedyn varastoinnin sopivimmissa paikoissa. Esimerkiksi vedyn varastointiin hyvin sopivia maanalaisia suolaluolia ei ole Suomessa, mutta Puolassa niitä on runsaasti. Runsaan tuotannon aikana syntynyttä suomalaisvetyä voidaan varastoida putkien ansiosta näin Puolassa ja käyttää sitten, kun edullisinta sähköä on saatavilla vähemmän. 

Puolalaisyritykset ovat jo nyt tarjonneet mahdollisuutta vedyn varastointiin Itämeren eteläpuolella, mutta toistaiseksi se ei ole ollut mahdollista taloudellisesti.