Ruotsissa kiinnostus vetyä kohtaan kasvaa nyt nopeasti
Vätgas Sverige on 15 vuotta vanha yhdistys, joka pyrkii saamaan aikaan siirtymän päästöttömän energian aikaan edistämällä vedyn käyttöä. Ruotsalaisen yhdistyksen jäsenet ja rahoittajat edustavat teollisuutta, tutkimuslaitoksia, kuntia, alueita, viranomaisia ja yhdistyksiä.
”Jäsenmäärämme on kasvanut huimasti viimeisimmän kahden vuoden aikana“, kertoo Vätgas Sverigen toiminnanjohtaja Björn Aronsson.
Kun Vätgas Sverige vuonna 2007 perustettiin, monia jäseniä kiinnosti pääasiassa vedyn käyttö liikenteessä.
”Viime vuosina myös jäsenien kiinnostus on nopeasti laajentunut kattamaan liikenteen lisäksi teollisuuden, energiantuotannon, rakentamisen ja maatalouden”, Aronsson luettelee.
Paitsi että yhdistys järjestää vetyalan toimijoiden verkostoitumismahdollisuuksia ja tiedottaa vedystä, se julkaisee raportteja. Erilaiset projektit, selvitykset ja raportit tuovat kolme neljäsosaa yhdistyksen tuloista. Työntekijöitä sillä on tällä hetkellä kahdeksan, jotka työskentelevät viiden täyspäivätyöntekijän verran.
Ruotsissa useita vetylaaksoja
Ruotsissa eniten huomiota saanut vetyteollisuuden keskittymä on Pohjois-Ruotsi, jossa terästeollisuuden tarpeet kasvattavat nopeasti koko vetytalouden arvoketjua alueella. Merkittäviä vetyteollisuuskeskittymiä on silti nousemassa Aronssonin mukaan Ruotsissa muuallekin.
Vetyä kaipaavaa metalliteollisuutta on myös Keski-Ruotsissa, jonne on ehdotettu jo aikaisemmin rakennettavaksi vetyputkea Pohjois-Ruotsin tärkeimmiltä vedyntuotantoalueilta.
Vetyä kaipaavaa kemianteollisuutta ja öljynjalostusta on puolestaan keskittynyt Ruotsissa eniten maan Etelä-Ruotsiin ja länsirannikolle, jossa on maan suurin satama eli Göteborg, suora yhteys Atlantin valtamerelle sekä Norjan ja Tanskan tulevat vedyntuotantoalueet välittömässä läheisyydessä.
Samalla tavalla Luulajan yliopisto kuuluu maan vetytutkimuksen keskuksiin – mutta ei ole ainoa. Aronsson kehuu myös tukholmalaisen KHT:n, göteborgilaisen Chalmersin sekä Umeån yliopiston viimeaikaisia satsauksia vetytutkimukseen.
Kasvuyrityksiä suuryritysten varjossa
Eri puolilla maailmaa puhutaan siitä, miten Ruotsissa valmistetaan jo nyt ensimmäisiä eriä terästä päästöttömän vedyn avulla. Markkinoita johtavien suuryritysten lisäksi Ruotsissa vauhtiin on pääsemässä myös joukko kiinnostavia start up -yrityksiä. Aronsson ottaa esimerkiksi useita kasvuyrityksiä.
Ruotsin pitkäaikainen vahva materiaalitutkimus on synnyttänyt esimerkiksi Impact Coatings -yrityksen. Linköpingiläinen Impact Coatings kehittää ja kaupallistaa innovatiivista teknologiaa PVD-pintakäsittelyyn. PVD eli physical vapor deposition on menetelmä, jolla pinnoitetaan tyhjiössä ohuita metalli- tai keramiikkakalvoja. Impact Coatings tekee nykyään yhteistyötä Hyundai Motorin kanssa vetypolttokennojen teknologian kehittämiseksi.
Göteborgilainen PowerCell puolestaan kehittää ja valmistaa polttokennoja ja polttokennojärjestelmiä. Se perustettiin vuonna 2008 Volvon spin-off-yhtiönä.
Örebrolainen Metacon kehittää ja valmistaa energiajärjestelmiä vedyn, lämmön ja sähkön tuotantoon.
Karlskogilainen CellImpact valmistaa mekaanisesti vetypolttokennojen kehittyneitä bipolaarisia virtauslevyjä. Kehittämänsä muotoilumenetelmän avulla yritys voi valmistaa suuria määriä levyjä, joissa on monimutkaiset ja tarkat virtauskuviot.
Tukholman seudulla Kistassa Cortus Energy kehittää teknologiaa biomassan kaasuttamiseen. Jätteet voidaan muuntaa uusiutuviksi polttoaineiksi, joita voidaan käyttää esimerkiksi terästeollisuudessa ja kuljetusalalla.
Lupakäytännöt ja kaavoitus jarruna
Monien muiden maiden tavoin myös Ruotsissa liike-elämä kokee lupakäytäntöjen ja kaavoitusongelmien hidastavan usein tarpeettoman paljon kasvihuonekaasuja vähentäviä hankkeita. Maassa elinkeinoelämä vaatii luvituksen keston lyhentämistä kolmannekseen nykyisestä.
Yksi keskeinen ongelma on kunnissa. Kunnilla on veto-oikeus esimerkiksi tuulivoimahankkeisiin alueillaan ja kunnat ovatkin estäneet 80 % uusista hankkeista maatuulivoimapuistojen rakentamiseksi.
Aronssonin mukaan yksi osasyy löytyy historiasta. Kun vesivoimaa rakennettiin Pohjois-Ruotsiin, vesivoimayhtiöt lupasivat isot korvaukset paikalliselle väestölle. Lopulta maksetut korvaukset jäivät odotusten alapuolelle. Tämän seurauksena energiayhtiöiden sanaan ei nyt täysin luoteta ja vastarinta on osittain voimakasta.
Pienet kunnat edelläkävijöinä
Aronsson kuitenkin muistuttaa, että Ruotsissa on muutama pieni kunta, jotka ovat lähteneet vahvoiksi edelläkävijöiksi vetytalouden kehittämisessä. Kehuja saavat erityisesti Mariestad, Sandvik and Trelleborg.
Ruotsin suurimman järven eli Vänernin rannoilla Mariestadin kunta rakensi 3 vuotta sitten maailman ensimmäisen aurinkoenergialla toimivan vetytankkausaseman. Sandvikenissä Gävlen lähellä osittain paikallisten vetytankkausmahdollisuuksien ansiosta on eniten vetyautoja asukasta kohti Ruotsissa. Trelleborgissa Malmön eteläpuolella vety on läsnä monipuolisesti: ammattikoulu opettaa vetykaasualan ammattilaisia, paikallinen energiayhtiö on alkamassa tuottaa vetyä Lhyfen teknologialla ja paikkakunnalle on nyt tilattu myös vetybusseja.
