Myös suomalaisyrityksille apua Saksan vetymarkkinoilla

DWV edistää vedyn käytön leviämistä. Teollisuuden järjestönä sen päätehtävä on lobata aiempaa parempaa regulaatiota, jotta vetyä on helpompi hyödyntää. DWV tekee myös erilaisia tutkimuksia siitä, mitä vetysektorilla tapahtuu. Työryhmissä jäsenet pääsevät keskustelemaan vetyyn liittyvistä eri aiheista keskenään. 

Noin 170 teollisuusyritystä saksankielisistä maista muodostaa jäsenkunnan vahvan enemmistön. Mukana on lisäksi joitain muitakin toimijoita ja menneisyyden peruina vieläpä joitain henkilöjäseniä.  

Saksa etsii vetyä 

Saksan vetypiireissä Suomi kiinnostaa ennen kaikkea mahdollisena vedyn viejänä Saksaan. Sana on kiirinyt siitä, että pohjoisen perukoilla on paljon tilaa tuulivoimaloille ja pienen väestön takia pohjoisen mailla on vähän omaa kulutustarvetta.  

Euroopan maista puhdasta vetyä voidaan tuoda Saksaan kaasuputkia pitkin helpommin kuin laivoilla muilta mantereilta. Synteettisten polttoaineiden markkinoilla voi olla kovempaa kilpailua. 

• Euroopan ulkopuolilta tuodaan ennen kaikkea vetyjalosteita kuten ammoniakkia teollisuudelle, koska niitä on paljon helpompi kuljettaa tankkereissa kuin puhdasta vetyä. 

Weinmann silti tietää, että vetyä tarvitaan myös pohjoisessa. Hän tuntee hyvin Pohjois-Ruotsin suuret vihreän vedyn hankkeet, koska on aiemmin ollut töissä Vattenfallilla. 

 Oliver Weinmann on Saksan vetytalouden yksi tärkeimmistä keulakuvista.

Biogeenistä hiiltä tarvitaan synteettisten polttoaineiden ja metanolin tuotantoon 

Kannattavuuslaskelmissa on silti monia muuttujia. 

• Pohjoisen edullinen biogeeninen hiilidioksidi voi muuttaa kannattavuuslaskelmat, joten saattaisi olla kannattavaa tuoda synteettisiä polttoaineita tai metanolia Saksaan, Weinmann sanoo. 

• Ja myös niin kauan kuin vetykaasuputket eivät vielä kulje Suomesta Saksaan, energian kuljetus on myös Suomesta kätevintä synteettisten polttoaineiden muodossa – varsinkin, kun niitä varten on jo sekoitevelvoite joissakin EU-maissa, vaikka EU-sääntelyä vielä odotellaankin. 

Weinmann muistuttaa silti myös synteettisten polttoaineiden markkinoiden pienuudesta kokonaisuuteen verrattuna. Esimerkiksi lentokoneiden polttoaineet vastaavat vain 3 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. 

Saksa tarvitsee energiaa kaasuina 

Saksalla ja Itämeren pohjoisilla valtioilla vetytalouden kehityksen kannalta yksi merkittävä ero. Saksan talous nojaa laajasti maakaasun käyttöön, kun taas Ruotsissa ja Suomessa maakaasun rooli on ollut lähes mitätöntä Saksaan verrattuna. Kaasun vahvan roolin takia Saksan on ollut helppoa ajatella vedyn laajaa käyttöä, kun taas pohjoisen maat ovat ajatelleet ensisijaisesti vain sähköistävänsä kaiken mahdollisen. 

• Tuulivoimaa Saksaan on rakennettu 64 gigawattia ja aurinkovoimaa 66 gigawattia. Tämä kattaa jo noin puolet sähkönkulutuksestamme. Ja kaikesta Saksassa kulutetusta energiasta vain neljännes on sähköä, loput kaasua, öljyä ja hiiltä. 

Tällä hetkellä Suomessa tuulivoiman huipputeho on vajaat 6 gigawattia. 

• Vaikka tekisimme mitä, emme Saksassa selviä pelkällä omalla uusiutuvalla energialla. Energian kulutus on liian suurta. Meidän on pakko tuoda paljon energiaa – ja se tapahtuu helpoiten putkia pitkin. Toki voimme tuoda paljonkin vetyä tai ammoniakkia kaukaa, mutta on taloudellisesti usein järkevämpää hankkia sitä lähialueilta Euroopasta. 

Saksa ajaa teknologianeutraaliuutta 

Oman uusiutuvan sähköntuotannon kasvun riittämättömyys selittää myös sen, miksi Saksa äskettäin ajoi EU:n sallimaan synteettisten polttoaineiden käytön autoissa vielä 2030-luvun jälkipuoliskolla – monien pohjoismaalaisten hämmästykseksi.  

Weinmann muistuttaa, että yhteiskunnan laajempi sähköistäminen ei ole kaikkialla yhtä helppoa kuin Pohjois-Euroopassa. 

• Vaikka Suomessa ja Ruotsissa sähköverkko toimii hyvin ja luotettavasti, esimerkiksi monissa Etelä-Euroopan maissa tämä ei ole tilanne. Näissä maissa voi olla suurempi tarve käyttää polttomoottoriautoja pidempään kuin pohjoisessa. 

• Kannatan sitä, että olemme neutraaleja teknologian suhteen emmekä säätele kaikkea. 

Vetyä lämmitykseen? 

Saksan hallitus päätti huhtikuun alussa tukea siirtymistä myös lämmityksessä vedyn käyttöön uusiutuvan energian rinnalla. 

• Lämmitykseen pätee sama kuin liikenteeseen. Kaikissa maissa sähkönsiirtojärjestelmä ei vielä pitkään aikaa kestäisi sitä, että jokaisessa talossa otettaisiin nopeasti käyttöön lämpöpumppu. Jos edullista vetyä tulee markkinoille pitkän ajan kuluttua riittävästi jopa lämmitykseen, miksipä myös se ei voisi olla vaihtoehto? Annetaan siis markkinoiden päättää.  

• Mutta jos näin käy, siihenkin menee joka tapauksessa pitkä aika, koska ensin teollisuus ja liikenne tarvitsee valtavat määrät vetyä. 

Apua tarjolla Saksan markkinoille pääsyssä 

Saksalaiset organisaatiot etsivät saksalaisille yrityksille pääsyä Suomen, Ruotsin ja Viron markkinoille. Mutta ne toimivat myös toiseen suuntaan. 

Esimerkiksi Saksan ulkomaankauppakamarit (AHK) tarjoavat yksilöllisiä markkinoillepääsypalveluja, kuten markkina-analyysejä, myös Suomen, Ruotsin ja Viron yrityksille. Suomalaiset yritykset voivat saada Business Finlandin rahoitusta AHK:n palveluihin. 

• Lisäksi myös DWV voi auttaa, Weinmann sanoo. 

Weinmann muistuttaa, että Saksassa on myös paljon vety-alan start-up-yrityksiä etsiviä sijoittajia ja yrityskeskuksia. 

Tule kuuntelemaan 9.5. Helsinkiin AHK:n seminaariin, mitä Suomi ja Saksa voivat tarjota toisilleen vetymarkkinoiden kehittämiseksi.

Ilmoittaudu täältä