Jos haluat rakentaa vetylaakson, kiirehdi!

Pohjanmaan liitto järjesti opintomatkan Pohjois-Hollannissa sijaitsevaan Eemshavenin satamaan ja Groningenin kaupunkiin tutustuakseen merituulivoiman ja vetylaaksojen kehittämiseen sekä merisatamien keskeiseen rooliin vihreässä siirtymässä. Vierailu oli jatkoa yhteistyön kehittämiselle, joka aloitettiin Groningenin Mission Innovation -valtuuskunnan vierailtua Vaasassa toukokuussa 2022. Maakuntajohtaja Mats Brandt osallistui opintomatkalle yhdessä neljäntoista valtuutetun kanssa, jotka edustivat Pohjanmaan maakunnan eri osia Kristiinankaupungista etelään ja Pietarsaaresta pohjoiseen. Matkan aikana saatiin arvokasta tietoa siitä, miten Suomen länsirannikon keskeiset toimijat voivat valmistautua merituulivoiman ja vihreän vedyn tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Matka antoi monia hyviä oivalluksia siitä, miksi verkostojen rakentaminen yli rajojen ja kansainvälinen yhteistyö ylipäätään on tärkeää:

Ensinnäkin kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä vihreän siirtymän kehityksen nopeuttamiseksi.

Ilmastokriisin mittakaava on sitä luokkaa, että hajanaiset toimet, joista puuttuu yhtenäisyys, eivät riitä. Tarvitaan koordinoituja tekoja sellaisten toimijoiden välillä, joilla on valtuudet ja resurssit (kansalliset hallitukset ja alueelliset liitot, suuret yritykset, kansalaisjärjestöt), ja jonka toimilla on vaikutusta maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Pariisin sopimus ja sitä seuranneet YK:n ilmastokokoukset ovat olleet areenoita, joilla poliittinen tahto on saatu liikkeelle ilmastotyön käynnistämiseksi. Tarvitaan kuitenkin jatkuvaa yhteistyötä yli kansainvälisten rajojen ja eri foorumeilla, jotta toimintaa voidaan vahvistaa siinä määrin, että todellinen siirtymä voidaan saavuttaa. Paikalliset aloitteet ruohonjuuritasolla ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan lisätä sitoutumista ja perustaa toiminta kunkin yhteisön paikallisiin haasteisiin. Maailmanlaajuisten verkostojen ja rajat ylittävän yhteistyön rakentaminen on elintärkeää, jotta voidaan asettaa kunnianhimoinen taso ja edetä yhdessä eteenpäin.

Alueiden johtavat toimijat ovat jo lähteneet liikkeelle, ja nyt on ratkaisevan tärkeää olla nopea seuraaja.

Meidän ei pidä yrittää keksiä pyörää uudestaan. Edelläkävijäalueet, kuten Groningenin Hydrogen Valley, ovat asettaneet riman muille alueille. Alueiden välisellä yhteistyöllä (ja alueiden sisäisillä toimijoilla) voimme nopeuttaa tiedon karttumista ja oppia (!) aiemmin tehdyistä virheistä. Ei ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista vain kopioida ratkaisuja paikasta toiseen. Vierailemalla eri paikoissa ja hankkimalla tietoa erilaisista tavoista rakentaa ilmastokriisiin vastaavia ekosysteemejä voimme valita, mitkä käytännöt sopivat parhaiten paikallisiin tarpeisiimme.

Pohjimmiltaan nopea toiminta riippuu ihmisistä ja organisaatioista sekä niiden kyvystä tehdä yhteistyötä ja hyödyntää synergiaa yhteisen asian hyväksi.

Meidän on tunnustettava, että vihreän siirtymän politiikassa ajetaan erilaisia intressejä ja kamppaillaan niiden herruudesta. On olemassa erilaisia tapoja osallistua tulevaisuuden suunnan ohjaamiseen. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja oman alueemme roolin ennakoiva hahmottaminen murroksessa ovat kaksi tärkeää tapaa vaikuttaa kehityksen kulkuun. 

Yhteenveto Groningenin ja Eemashavenin vierailun keskeisistä oppimiskohdista vetytalouden kehittämiseksi.

Groningenin alueella sijaitsee HEAVENN-hanke, jonka Euroopan komissio on tunnustanut Euroopan ensimmäiseksi vetylaaksoksi. Vetylaaksoista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö, jossa johtavia vetyhankkeita syntyy ympäri maailmaa. Näitä laaksoja pidetään seuraavan sukupolven vetymarkkinoiden kehityksen keskuksina. Groningenin alueen kunnianhimoisena tavoitteena ja HEAVENN-hankkeen tavoitteena on "oppia ja opettaa, inspiroida ja tehdä yhteistyötä: auttaa vihreää vetyä tulemaan energian supersankariksi!". Nämä ovat HEAVENN-hankkeen esimerkistä mukaan ottamani oppimiskokemukset, joita täydennän muutamalla muulla lähdeaineistolla, jotta voimme edistää vetylaakson rakentumista alueellamme:

1. Rakennetaan alueelle yhteinen visio ja strategia, johon eri toimijat sitoutuvat.

Keskity alueen tarpeisiin ja etuihin:

Groningenin alue sijaitsee suuren maakaasuvaraston päällä, ja sitä on luonnehdittu kaasuenergialaaksoksi. Kaasun louhinnasta aiheutuneiden maanjäristysten vuoksi tehtiin kuitenkin poliittinen päätös luopua fossiilisen kaasun käytöstä ja siirtyä NetZero-tasolle vuoteen 2035 mennessä. Maanjäristysten konkreettinen uhka on ollut keskeinen laukaiseva tekijä vihreän siirtymän käynnistämisessä.

Johtopäätökset: Alueen strategia ja visio on sovitettava yhteen kyseisen alueen erityisten mahdollisuuksien ja haasteiden kanssa. Keskeistä on määritellä reitti, jolla alue voi saavuttaa omat hiilineutraaliustavoitteensa ja hyödyntää nykyisiä paikallisia voimavarojaan luodakseen liiketoimintaa kehittyvässä vetytaloudessa. Alueen toimijoiden arvoketjun kattavuuden kartoittaminen on ensimmäinen askel, jonka jälkeen on rakennettava yhteisiä hankkeita.
 

Johda yhteistyötä keskeisten sidosryhmien välillä:

Groningenissa tavoitteena on ollut saada sekä teollisuuden että alueen julkiset toimijat sopimaan siitä, mihin ne ovat valmiita sitoutumaan ja mihin ne ovat valmiita investoimaan muutoksen aikaansaamiseksi. Valtion rahoitus on ollut välttämätöntä näiden sitoumusten toteuttamisen aloittamiseksi, ja se on edellyttänyt paljon tietoisuuden ja tietämyksen lisäämistä keskushallinnossa. Myös ristiriitaisten intressien hallinta on ollut haasteellista. Prosessi on edelleen käynnissä.

Johtopäätökset: Hiilineutraaliutta koskevan vision saavuttaminen on mahdollista vain, jos kaikki asianomaiset sidosryhmät sitoutuvat tavoitteisiin. Kriittinen kysymys on, kuka ottaa johtoaseman eri toimijoiden yhdistämisessä ja konsortion rakentamisessa alueella. Tällä toimijalla on oltava riittävä legitimiteetti ja lihakset, jotta se voi saada mukaan ekosysteemiin toimijoita, joiden on sovittava yhteisistä tavoitteista ja sitouduttava resursseihin niiden saavuttamiseksi. Riittävän sitoutumisen varmistamiseksi on olennaista sopia rooleista ja resurssi-investoinneista jo varhaisessa vaiheessa kumppanuuksia rakennettaessa.

Hankittava riittävä poliittinen tuki sekä julkinen ja yksityinen rahoitus:

Pohjois-Alankomaiden vetytalouden kehittämisen lippulaivahanke on HEAVENN-hanke, joka on laajamittainen demonstraatiohankkeiden ohjelma, jossa yhdistetään vedyn (H2) tuotannon, jakelun, varastoinnin ja paikallisen loppukäytön keskeiset osatekijät täysin integroiduksi ja toimivaksi "H2-laaksoksi" (H2V), joka voi toimia mallina, jota voidaan soveltaa kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Hanke rahoitetaan 20 miljoonan euron tuella Euroopan unionilta (polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritys, FCH JU, nykyisin Clean Hydrogen Partnership) ja 70 miljoonan euron julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksella, jolloin hankkeen kokonaiskoko on noin 90 miljoonaa euroa. Tämä kuusivuotinen hanke alkoi tammikuussa 2020. 

Johtopäätökset: Johtavien toimijoiden olisi aloitettava kartoittamalla rahoitusmahdollisuudet, jotka voitaisiin hankkia vetylaakson rakentamiseksi alueella. Tarvitaan yksityisten investointien ja aluetuen sekä valtiontuen yhdistelmää rahoituskapeikkojen paikkaamiseksi. Tämä on yksi alueellisten vetylaaksojen rakentamisen kulmakivistä ja yksi kehittämisen kriittisimmistä ja haastavimmista osista.

2. Alueen ainutlaatuisten valmiuksien ja resurssien hyödyntäminen

Rakennetaan olemassa olevien resurssien ja teollisen infrastruktuurin varaan:

Groningenin alueen vetykehityksen vision rakennuspalikoita ovat: 1. Uusiutuvan energian tuotannon merkittävä lisääminen merituulivoiman avulla, 2. Olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin hyödyntäminen ja muuttaminen vedyn käyttöön, 3. Vedyn varastointi suolakoloissa, 4. Nykyisten energiasovellusten jälkiasentaminen vedyn käyttöön (kuten maakaasun polttaminen lämmityssovelluksissa) ja uusien luominen (vedyn käyttäminen liikenteessä). Strategiana on olla vedyn nettotuoja ja siirtyä pois fossiilisen kaasun käytöstä. Sataman strategisena painopisteenä on olla Pohjanmeren alueen merituulivoiman rakentamisen keskus.

Johtopäätökset: Pohjanmaan ja laajemman Pohjanlahden alueen vetystrategiassa on keskityttävä hyödyntämään alueen erityisiä vahvuuksia, jotka poikkeavat Euroopan muista osista. Viimeaikaiset skenaariot viittaavat siihen, että Suomesta ja erityisesti länsirannikosta voi tulla nettoviejä  . Tuulivoiman käytön vauhdittaminen sekä maalla että merellä on ratkaiseva tekijä. Jos tuulivoiman määrää lisätään tulevaisuuden näkymien mukaisesti, myös vedystä voi tulla Suomen talouden uusi kulmakivi.

Sijainnista rannikkoalueella voi tulla selkeä etu, jos tärkeät infrastruktuuri-investoinnit tehdään ajoissa. Kuten tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi , satamien ekosysteemeillä odotetaan olevan ratkaiseva rooli Euroopan vetymarkkinoiden laajentumisessa vuoteen 2050 mennessä.  Satamat ovat tärkeitä vedyn tuonti- ja vientikeskusten vuokranantajina, allianssien rakentajina ja vetytalouden kriittisinä infrastruktuuri-investoijina (vientiterminaalit, varastointi ja bunkraus eli polttoaineen täyttö). Satamainfrastruktuurin lisäksi muita tärkeitä infrastruktuurin kehityskohteita ovat esimerkiksi putkistot ja tankkausasemat. Pohjoismaista vetyreittiä voitaisiin käyttää sekä vedyn varastointiin että kuljetukseen, joka yhdistää koko Pohjanlahden alueen. Nämä ovat valtavia uusia investointeja, joita tarvitaan. 

Alueelle on luotava selkeä rooli maailmanlaajuisessa mittakaavassa:

Groningenin alue pyrkii olemaan edelläkävijä vihreässä siirtymässä maailmanlaajuisessa mittakaavassa, sillä se on jo aloittanut muutokset energiantuotantojärjestelmässään ja vähentänyt riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Vetylaakson rakentaminen Groningenin seudulle näyttää muille alueille esimerkkiä siitä, miten paikallisia energiajärjestelmiä voidaan muokata eroon fossiilisesta energiariippuvuudesta. Alueelta näyttävät kuitenkin puuttuvan paikalliset teknologiayritykset, jotka tarjoaisivat alueella kehitettyjä ratkaisuja maailmanlaajuiseen vientiin.

Johtopäätökset: Huolimatta vetytalouden potentiaalista Suomelle ja erityisesti Pohjanlahden alueelle, kysymys on edelleen siitä, mihin vientiin meneviin lopputuotteiseen pitäisi keskittyä. Tällä hetkellä vedyn ensimmäiset vastaanottajat näyttävät olevan keskieurooppalaiset sähköisten polttoaineiden käyttäjät (vihreä vety, jota käytetään synteettisen metaanin, metanolin ja ammoniakin tuotantoon). Suurimmat vihreän vedyn käyttäjät Pohjanlahden alueella ovat tulevaisuudessa todennäköisesti terästehtaita ja lannoitevalmistajia. Alueellisten vetykäyttäjien määrittely ja vetykonsortioiden rakentaminen yhdessä näiden toimijoiden kanssa on avainasemassa vetytalouden käynnistämisessä alueella.

Pohjanmaan alueella useat johtavat yritykset suunnittelevat jo nyt pilotti- ja demonstraatiolaitoksia, joissa teknologia- ja prosessiosaamista hyödynnetään ratkaisujen rakentamisessa vetytalouden arvoketjun eri osissa. Näissä hankkeissa yritykset kehittävät tarvittavaa osaamista ja valmiuksia tarjota ratkaisuja myös maailmanlaajuiseen vientiin.  Kunnilla ja energiayhtiöillä voi olla keskeinen rooli paikallisten yritysten tarvitsemien teknologioiden demonstraatioalustojen tarjoamisessa. Olemalla edelläkävijä energiamurroksessa globaalissa mittakaavassa, alueellisilla yrityksillä on mahdollisuus saada etumatka testattujen ratkaisujen tarjoamiseen globaaleille markkinoille.

Varmistetaan poliittinen tuki ja paikallisten yhteisöjen sitoutuminen:

Tarvittavien taloudellisten ja teknologisten resurssien lisäksi on ratkaistava myös hyväksyttävyyteen ja tietämystarpeeseen liittyvät kysymykset. Pohjois-Hollannin alue, johon Groningen kuuluu, on saanut rahoitusta Euroopan oikeudenmukaisen siirtymävaiheen rahastosta ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä varten. Koska Groningenin alueella on päätetty lopettaa kaasun louhinta ja koska sen talousrakenne on voimakkaasti riippuvainen fossiilisista raaka-aineista ja polttoaineista, tämä vaikuttaa noin 20 000 työpaikkaan Pohjois-Alankomaalla. Siirtymä tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia uusille työpaikoille ja taloudelliselle toiminnalle.

Johtopäätökset: Suuren yleisön tietoisuuden lisääminen varhaisessa vaiheessa ja riittävän tiedon tarjoaminen tiedotuskampanjoiden ja keskustelutilaisuuksien avulla lisäävät ymmärrystä ja auttavat tekemään siirtymän vaatimukset ja hyödyt avoimiksi. Poliitikot ja paikallisyhteisöt on saatava mukaan, ja tämä onnistuu vain ottamalla huomioon kaikkien sidosryhmien erilaiset näkökulmat, kannustimet ja motiivit. Vaikka Suomen energiajärjestelmä ja työmarkkinat eivät olekaan moniin muihin alueisiin verrattuna kovin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, vetytaloudella on suuri vaikutus maankäyttöön, uusien taitojen ja työpaikkojen kehittämiseen sekä siihen, miten vetytalouden riskit ja voitot jaetaan. Nämä kaikki ovat kysymyksiä, jotka edellyttävät eri näkökulmien yhteensovittamista ja kaikkien sidosryhmien, joita asia koskee, etujen huomioimista, jotta vetytalouden kehittäminen alueella onnistuisi ja olisi kestävää pitkällä aikavälillä.

Lähteet:

“Pre-study on the transition to a hydrogen economy, specifically in Northern Ostrobothnia” published by the Technical Research  Centre (VTT) at the event “Northern Power - H2 NOW!” 22 March 2023
(https://www.both2nia.com/application/files/6816/7949/3478/Pre-study_on_transition_to_hydrogen_economy_specifically_in_Northern_Ostrobothnia_final_16_3.pdf)

Sivill, Leena; Bröckl, Marika; Semkin, Nikita; Ruismäki, Antti; Pilpola, Henriikka; Laukkanen, Olli; Lehtinen, Hannele; Takamäki, Saana; Vasara, Petri; Patronen, Jenni (2022): Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:21

https://www.clean-hydrogen.europa.eu/media/publications/study-hydrogen-ports-and-industrial-coastal-areas_en
 

Lue lisää Heavenn-hankkeen matkasta Euroopan ensimmäiseksi vetylaaksoksi: https://www.newenergycoalition.org/en/knowledge-base/report-from-heavenn-to-sustainable-hydrogen-valleys

Lue lisää siitä, miten Euroopan edistyneimmät vetylaaksot käsittelevät rahoituksen ja toimijoiden tuen saamista: https://h2v.eu/analysis/best-practices