Hyppää sisältöön
21.2.2024 | Uutinen

Elektrolyysereistä happea Itämeren pohjalle?

Voiko merituulipuistojen vedyntuotannossa vapautuva ylimääräinen happi olla hyödyksi Itämeren meriympäristölle? Tutkijat saavat sen selville uudessa mallinnustutkimuksessa, jossa selvitetään Itämeren syvänteiden veden hapetuksen vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Elektrolyysereistä happea Itämeren pohjalle?
Kuva: Itämeren ravinteiden ylitarjonta johtaa suuriin syanobakteerien leväkukintoihin ja laajoihin hapenpuutealueisiin merenpohjassa. Tutkijat selvittävät nyt mallinnustutkimuksessa, millaisia vaikutuksia meriympäristöön on sillä, että Itämeren pohjavedet hapetetaan hapella, joka on merituulivoiman vedyntuotannon sivutuote. Kuva SMHI, tietolähde: ESA, Sentinel 3A.

Rehevöitymisen vuoksi Itämeren pohjanvedet ovat muuttuneet yhä happivajeisemmiksi erityisesti eteläisen Itämeren syvimmissä osissa. Hapenpuute häiritsee koko meriekosysteemiä.

Muun muassa Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin (SMHI) tutkijat selvittävät nyt, miten meriympäristöön vaikuttaa, jos syvää vettä hapetetaan hapella, joka vapautuu merituulivoiman vedyntuotannosta.

Mallintamistutkimus tarjoaa luotettavamman pohjan päätöksenteolle

- Tutkimme hapetuksen vaikutusta laskentamallilla koko Itämeren alueella. Vastaavia malleja käytetään myös ennuste- ja ilmastotutkimuksissa. Tässä tapauksessa voimme lisätä malliin happea lisäämällä paikallisesti happipitoisuutta ja tutkia, miten happipitoisuus vaikuttaisi Itämeressä ajan mittaan. Tulokset edistävät luotettavampaa päätöksentekoa ja ovat hyvä tapa testata ideaa ennen paikan päällä tehtäviä kokeita", sanoo SMHI:n merentutkimuksen tutkija Sam Fredriksson.

Miksi tämä on tärkeää?

- Alueet, joiden pohjat ovat hapettomia, ovat historiallisesti laajoja, mikä näkyy muun muassa suurina syanobakteerikukintoina, joita on esiintynyt useiden vuosien ajan. Siksi on tärkeää, että ravinnepäästöjen vähentämisen jatkamisen lisäksi käännetään jokainen kivi ympäri, jotta nähdään, miten tilannetta voidaan parantaa. Mallintamisen avulla voidaan soveltaa ennalta varautumisen periaatetta ja selvittää pitkän aikavälin vaikutukset ennen mahdollisen seuraavan toimenpiteen toteuttamista", Sam Fredriksson selittää.

Suunniteltujen tuulipuistojen syöttötiedot

Tutkijat saavat mallinnuslaskelmiin syötteitä tuulivoiman tuottajalta OX2:lta, joka suunnittelee vedyn tuotantoa uusien tuulipuistojen rakentamisen yhteydessä.

SMHI:n tutkijat johtavat hanketta. Mukana on tutkijoita Tukholman yliopistosta ja norjalaisesta tutkimuslaitoksesta NORCEsta sekä tuulivoiman tuottaja OX2:sta.

- "Tämä voi olla loistava tilaisuus paitsi tuottaa fossiilivapaata energiaa myös edistää luontoa edistävillä toimenpiteillä terveellisemmän meren luomista. Samalla kaikki luontoon kohdistuvat toimenpiteet on toteutettava huolellisesti ja varovasti. Siksi olemme erittäin iloisia voidessamme tehdä yhteistyötä SMHI:n kanssa tämän teknologian mahdollisuuksien tutkimiseksi", sanoo OX2:n projektipäällikkö Elina Cuellar.   

Hanke on yksi viidestä tutkimushankkeesta, jotka saivat rahoitusta Ruotsin ympäristöviraston kautta myönnettävästä ympäristötutkimusavustuksesta ja Ruotsin meri- ja vesihallintoviraston merituulivoiman tutkimusrahoituspyynnöstä. Se edistää tarvittavaa tietämystä, jotta voidaan tehdä ympäristöarviointeja ja Ruotsin meri- ja vesihallintoviraston hallituksen toimeksiannosta laatia ehdotus muutetuiksi merisuunnitelmiksi, joihin sisältyy merituulivoiman merkittävä laajentaminen.

Lue lehdistötiedote täältä