BotH₂nia meni Saksaan – mitä opimme?

Saksan vetyteollisuutta rakennetaan nyt vauhdilla, koska Saksan hallitus puskee vetytalouden rakentamista eteenpäin kansallisen vetystrategian avulla. Liittovaltion ja osavaltioiden varoista myönnetään useita miljardeja euroja vedyn tuotannon edistämiseen, tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen ja sen käytön mahdollistamiseen.

Oppeja matkalta

• Ilman riittävää asiakaskuntaa ei kannata toteuttaa sen kokoluokan tuotantoratkaisuja, minkä tarpeesta saksalaiset kertoivat esimerkkejä. Edes sataman läsnäolo ei ole yhtä kriittistä kuin asiakkaiden, jos raide- ja tieliikenneyhteydet heidän luokseen toimivat.
• Vetyä sekä sähköpoltto- ja -raaka-aineita tarvitsevat asiakkaat ovat jo liikkeellä Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa. Niiden iso tuotantopotentiaali puolestaan on Itämeren ympäristössä. BotH2nia-verkosto tekee parhaansa käyttäjien ja toimittajien yhteen tuomiseksi seuraavaksi 21.11. Kokkolassa, Material Weekin yhteydessä.
• Suomalaisten vetytoimijoiden tarvitsee tulla paremmin tunnetuksi Saksassa. Tämä kannattaa tehdä tiiviissä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
• Alkalielektrolyysereiden aika on nyt, korkean lämpötilan SOEC-ratkaisut tulevat sen jälkeen. Esimerkiksi Fraunhofer IKTS:n professori Alexander Michaelis oli jo valmis lähes jättämään hyvästit PEM-elektrolyysereille.
• Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyö yritysten kanssa on alueellinen kilpailuetu. Uusia teknologisia ratkaisuja on koestettava laboratorioista pilotti- ja teollisen tuotannon mittakaavaan. Kasvua on odotettavissa tällaisten tutkimuskeskittymien lähialueille.

Vihreä siirtymä muuttaa avokaivokset järviksi

Delegaatiomatkan kohteina olleet osavaltiot Saksi ja Saksi-Anhalt entisen Itä-Saksan alueella ovat väkiluvultaan yhdessä vähän Suomea isompia. Matkan järjestäjinä olivat energiewaechter, German Trade and Invest, Saksalais-suomalainen kauppakamari, Invest in Saxony-Anhalt sekä Saxony Trade and Invest.

Energiamurros näkyy alueella kirjaimellisestikin. Alueella on käytetty paljon ruskohiiltä, ja nyt suljettujen avokaivosten paikoille yhä useammalla seudulla muodostuu järviä. Korvaavien energianlähteiden lisäksi seudun kuntien ja kaupunkien täytyy kuitenkin keksiä myös korvaavia työpaikkoja.

Kuva: Entisiä avokaivoksia muutetaan eri puolilla Saksaa yhä useammin virkistysalueiksi. Kuvaaja: Minna Näsman.

Vedyn siirtoa tutkitaan

Vierailukohteista Bitterfeld-Wolfenin kemianteollisuusalueella tutkitaan, miten alueen hukkakaasuista voidaan vihreän vedyn avulla tuottaa metanolia ja sen johdannaisia. Vierailu Bitterfeld-Wolfenin vetykylässä ja tutustuminen HYPOS-klusterin H2 Netz -demonstraatiokohteeseen herätti delegaatiossa runsaasti kysymyksiä ja keskustelua vedyn siirrosta, mikä onkin yksi vetytalouden kriittisimmistä kysymyksistä. Vetykylässä on nyt neljän vuoden ajan testattu vedyn jakelua paikallisesti teollisuusalueen sisällä, tyypillisesti alle 16 barin paineessa. Näissä olosuhteissa muovisen putkiston haurastumista tai väsymistä ei ole havaittu.

Oma kysymyksensä ovat korkeampaa painetta vaativat pidemmät siirtoyhteydet. Tähänkin saksalaisilla on oma tosielämän laboratorionsa energiasiirtymälle. Bad Lauchstädtin energiateollisuusalueella Leipzigin lähistöllä sähköstä tehdään vetyä 30 MW:n elektrolyyserillä ja johdetaan se entisen maakaasuputken kautta Saksan suurillamme kemianteollisuuden alueelle, josta vastaa ja jota kehittää Infra-Leuna GmbH. Puisto on sama, johon suomalainen UPM parhaillaan rakentaa biojalostamoa.

Leunassa huomion vie hankkeiden valtava skaala

InfraLeunan teollisuusalueen kehityksestä vastaava Martin Naundorf todisti, miten alueen yrityksistä suurin osa haluaa vedyn käyttäjiksi. Hän kertoi haasteesta muuttaa alueen yrityksille tarjottava energiapaletti päästöttömäksi. Maakaasu ollaan korvaamassa päästöttömällä sähköllä, jonka tontilla toimiva Linde muuntaa vedyksi. Tätä varten Linde rakentaa parhaillaan maailman suurinta PEM-elektrolyyseriä. Vetyä tarvitaan alueen muissa yrityksissä etenkin tuotantoprosessien raaka-aineeksi.

Fraunhofer IWES omistaa ja operoi alueella testilaboratoriota, jolle elektrolyyserivalmistajat pystyvät tuomaan alle 5 MW kokoiset laitteensa testattavaksi. Niille on Hydrogen Lab Leunassa tarjolla deionisoitua vettä, höyryä, paineilmaa, typpeä, vetyä ja tulevaisuudessa myös hiilidioksidia. Paikalla tuotettava vety puhdistetaan ja syötetään 157 km pitkään vetyputkistoon, mistä se jaellaan alueen teollisuusalueille kemianteollisuuden prosesseissa käytettäväksi. Yli 10 miljoonan euron testialueen rakentamista ovat rahoittaneet Saksi-Anhaltin osavaltio ja EU.

Kuva: Vedyn siirtoa ja jakelua testataan Bitterfeld-Wolfenin vetykylässä niissä olosuhteissa, joissa sitä suunnitellaan suuressa mittakaavassa tehtävän. Kuvaaja: Minna Näsman

Pitkiä ostosopimuksia kysynnän synnyttämiseksi

H2 Global -säätiö on perustettu ratkaisemaan muna-kana -ongelma eli riittävän kysynnän synnyttäminen, jotta tuotantoon uskalletaan investoida. H2Global -säätiön Hydrogen Intermediary Company (HINT.CO) solmii kymmenvuotisia vedyn ostosopimuksia kilpailutettujen tuottajien kanssa. Myynti tapahtuu lyhyen aikavälin sopimuksilla kysynnän määrittämään hintaan. Tuotanto- ja kysyntähintojen ero kompensoidaan julkisesta rahoituslähteestä tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimesta.

Toinen instrumentti, jonka avulla puhtaan vedyn hinnoittelusta pyritään tekemään läpinäkyvämpää, on vetyindeksi. Indeksin takana on European Energy Exchange (EEX), joka tuottaa markkinadatasta laskennallisia referenssihintoja eri tuotteille. EEX laskee nyt viikoittain myös vedylle tuotanto- ja kulutushintojen välisen keskiarvon, tässä vaiheessa Saksaa koskevien tietojen pohjalta. Lukemaa kutsutaan nimellä HYDRIX.

”Kaikki haluavat vedyn käyttäjiksi”

Leipzig/Hallen lentokentällä järjestetyssä verkottamistapaamisessa kuultiin lentokentän ja sillä operoivan ison logistiikkayrityksen DHL:n tulevaisuuden tavoitteista hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Keskeisenä välineenä nähtiin kestävät lentopolttoaineet (SAF).

Tässäkin tapauksessa päästöttömän energian ja polttoaineiden tuottajien löytäminen kuulosti siten saksalaisesta näkökulmasta olevan paljon vaikeampaa kuin käyttökohteiden keksiminen.

Suomalaisnäkökulmasta viesti oli samaan aikaan hämmentävä ja ilahduttava. Perspektiivin vaihto auttoi käsittämään, miten paljon julkisessa keskustelussa Suomessa edelleen epäröidään, löytyykö puhtaalle vedylle asiakkaita tai kannattaako pelkkää vetyä edes myydä.

Erityisen ilahduttavaa BotH2nian näkökulmasta oli kuulla, että Saksan päässä uutisia Pohjolasta luetaan. Xenon valmistaa tuotantolinjastoja elektrolyysereille, ja heidän esitykseensä oli poimittu BotH2nia-sivustolla julkaistu P2X Solutionsin uutinen elektrolyyserin saapumisesta Harjavaltaan. Kiinnostavinta uutisessa heidän näkökulmastaan oli tietenkin elektrolyyserin valmistaja Sunfire, jonka pääkonttori on Dresdenissä. Delegaatio pääsi tutustumaan myös siihen.

Lue lisää Saksan vetystrategiasta Saksan talousministeriön BMWK:n sivuilta.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu LinkedInissä englanniksi.