BotH₂nia kävi Pirkanmaalla - ja mitä opimme?

Kaksi lainausta viime tiistailta:

"Pirkanmaa tai Tampereen seutu on monissa tapauksissa kakkosena muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna. Vetovoimaisuudessa olemme ykkönen. Vetytaloudessa emme - vielä."

- Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen toivottaa BotH2nia goes Pirkanmaa -kenttäkierroksen tervetulleeksi klo 8.30.

"Tampereen Energian kanssa toteuttamamme hanke tekee Tampereesta merkittävän edelläkävijän vetytalouden edistämisessä."

 - Ren-Gasin hankekehityspäällikkö Lauri Puro päättää kierroksen klo 16.45.

Näiden aloitus- ja päätössanojen välillä näimme mm. miten sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkoja voidaan älykkäästi ja tarvittaessa omavaraisesti ajaa Lempäälässä (LEMENE). Kuulimme, miten perinteikäs moottorivalmistaja pysyy mukana maailman muutoksessa ja kilpailun kärjessä yhdistämällä tutkimus- ja kehitysvoimansa Tampereen yliopiston kanssa (AGCO). Ja miten yliopisto hoitaa tehtäväänsä löytää ja kasvattaa ne talentit, jotka pystyvät tuottamaan innovatiivisia, uusia liiketoimintoja (Liquid Sun).

Seuraavana päivänä järjestetyn Vetyvoorumin puhujia kuunnellessa oli mahdollisuus entisestään vakuuttua joistain oivalluksista:

• Vetytalous ei syntynyt tyhjästä suunnilleen vuonna 2021. Sen nousu asettuu osaksi jatkumoa, jossa yhä suurempi osuus energiankäytöstä sähköistyy. Tätä kehitystä ajaa pakko irrottautua lisähiilidioksidin tuomisesta ilmakehään. Sähkö on lämpöä helpompaa tuottaa päästöttömästi.
• Aloitteentekijät, jotka näkivät tämän, lähtivät kehittämään siihen ratkaisuja jo kymmenen vuotta sitten. Työtä tehtiin tutkimuslaitosten vetämissä energiaan liittyvissä projekteissa, joihin ennakkoluulottomat yritykset panostivat vähintäänkin kuulolla oloaan, monet omaa tuotekehitystä.
• Näissä ratkaisuissa ei vielä vedyn varaan laskettu mitään. Nyt kun niiden toimintaa on esimerkiksi Lempäälässä pystytty havainnoimaan jo neljä vuotta, nähdään, miten valmis ja käyttökelpoinen alusta ne ovat vedyn tuomille uusille mahdollisuuksille.
• Vety liittää uudet, integroidut ja älykkäät energiaverkot energian ulkopuolisiin sektoreihin. Lempäälässäkin näyttää siltä, että ensimmäiseksi liikenteeseen. Heti sen jälkeen valmistavaan raskaaseen teollisuuteen, kuten teräs-, kemian- ja metsäteollisuuteen.
• Arvoketjut ovat niin monipuolisia, että kaikilta paikkakunnilta tulee löytymään vahvuuksia, joiden kautta niihin voi kytkeytyä. Pirkanmaan ei tarvitse olla huolissaan rannikon paremmista tuuliolosuhteista. Omasta teollisuushistoriasta ja tutkimusosaamisesta on ammennettavissa paljon tietotaitoa, jolle on kysyntää vetytalouden arvoketjuissa.
• Vuodesta 2025 lähtien vetyprojekteissa siirrytään kymmenistä megawateista satojen megawattien tehoon. Tampereella ensimmäisten joukossa. Jo tästä hetkestä siihen asti näissä projekteissa kertyy edelläkävijöille kokemuksia, joiden opeilla pärjätä globaalissa gigawattiluokan kilpailussa. He ansaitsevat kaiken tukemme.
• Kultainen hetki löytää Suomelle spesifit osaamiset ja yhdistää voimat maailmanlaajuisesti kiinnostavan tarjoaman luomiseksi on nyt. Vieraanvarainen omista projekteista kertominen on ratkaisevan tärkeää tässä. Kaikille avoin BotH2nia-verkosto nostaa hattua ja kiittää Tampereen seudun tapahtuman järjestäjiä lämpimästä vastaanotosta.

Pirkanmaan, kuten ehkä koko Pohjolan, kannattaa kuulla Vetyvoorumin ulkomaalaista puhujaa. Tilanteeseemme tutustuttuaan hän totesi, että ”tehän istutte kultakaivoksen päällä”.

Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli on julkaistu osoitteessa https://www.linkedin.com/pulse/both2nia-went-pirkanmaa-what-did-we-learn-dr-minna-n%2525C3%2525A4sman%3FtrackingId=1Dxy7mzoS7KhbrrotBnarg%253D%253D/?trackingId=1Dxy7mzoS7KhbrrotBnarg%3D%3D