Analyysi: tuuli, teollisuus ja vetyputki tuovat Suomen suurimman vetytehtaan Kokkolaan

Ammoniakki on tärkeä kemikaali. Se on lannoitteiden valmistuksen tärkeä raaka-aine. Ammoniakkijalosteilla puhdistetaan myös voimalaitosten savukaasuja ja niiden avulla valmistetaan esimerkiksi kartonkituotteita, entsyymejä, hiivaa, bioetanolia sekä räjähteitä. 

Suomessa ei ole omaa ammoniakin valmistusta. Ammoniakkia lannoitevalmistaja Yara on tuonut tähän vuoteen asti Venäjältä Suomeen laivoilla ja junilla. 

Sähkönsä Flexens ostaa muilta sähkön tuottajilta.  

Gasgrid Finland suunnittelee rakentavansa ruotsalaisen Nordion Energin kanssa vetykaasuputken, Nordic Hydrogen Routen, Vaasasta Kokkolan ja Tornion kautta Ruotsiin Kiirunaan ja Örnsködlsvikiin Merenkurkun eteläpuolelle.  

Flexens on allekirjoittanut aiesopimuksen maanvuokrasta tehtaalle Kokkola Industrial Parkin (KIP) kanssa. KIP on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. 19 teollisuuslaitosta ja 60 palveluyritystä työllistävät jo nyt yhteensä 2 400 henkilöä. 

Suurteollisuusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Suomen suurin irtotavara- eli bulkkisatama, Suomen suurin transitoliikennesatama sekä Suomen 3. suurin yleissatama. Kokkolaan syväsataman kautta kuljetetaan esim. eniten tuulivoimaloita Suomessa. 

Ympäristövaikutusten arviointi ja lupaprosessit saattavat viedä noin kolme vuotta, jonka jälkeen päätetään rahoitus ja päätetään investoinnista lopullisesti. Laitoksen on tarkoitus olla tuotantokäytössä vuoteen 2027 mennessä.  

Flexens on jo tähän ollut yhtenä omistajana Green NortH2 Energyssä, joka suunnittelee rakentavansa Naantaliin 250 miljoonan euron arvoisen vedyn ja siitä tehtävien synteettisten polttoaineiden valmistuslaitoksen. 

12 syytä puoltaa Flenxensin sijoitusta suurimpaan vetytehtaaseen Suomessa: 

1. Ammoniakille on kysyntää. Venäjä on valmistanut maailman ammoniakista kymmeneksen. Suomi ja monet muut haluavat riippumattomuutta Venäjän tuotannosta erityisesti ammoniakin osalta, koska kyse on ruokahuollosta. 

2. Ammoniakille on vielä enemmän kysyntää tulevaisuudessa, sillä siitä on tulossa yksi rahtilaivojen polttoaineista ja tapa kuljettaa vetyä. 

3. Perinteinen tapa tuottaa ammoniakkia on ollut valmistaa maakaasusta ensin suurin hiilidioksidipäästöin vetyä ja sitten vedystä ammoniakkia. CO2-päästöjen leikkaamiseksi tarvitaan uusi tuotantotapa: vety valmistetaan vedestä sähköllä. Näin tekee Flexens. 

4. Kun tuotantotapa muuttuu, ei kannata enää laittaa ammoniakkitehdasta halvan putkimaakaasun toivossa Saksaan, vaan rakentaa tehdas halvan tuulisähkön luo Pohjanlahdelle. Espanjalaisten Fertiberia suunnittelee samasta syystä nyt suurta ammoniakkitehdasta Ruotsin puolelle. 

5. Edullista maatuulivoimaa Perämeren rannikolla on jo suuria määriä ja lisää tulee jatkuvasti. Myös aurinkosähkövoimaloita on tulossa mm. entisille turvesoille ja ne tuottavat edullisesti sähköä mm. tyyninä kesäpäivinä. Vesivoima tasoittaa vaihteluita. 

6. Fingridin Perämerta sivuava kantaverkko on jo pitkään ulottunut KIPin alueelle tuoden sähköä suurteollisuuden tarpeisiin. Vedyntuotannossa syntyvä hukkalämpö voitaisiin hyödyntää Kokkolan kaukolämmössä, mikä parantaisi sijoituksen tuottoa.  

7. Jo nykyiset KIPin yritykset käyttävät vetyä ja ammoniakkia ja ne voisivat halutessaan ostaa niitä Flexensiltä. KIPissä on esimerkiksi suuri Yaran ammoniakkia käyttävä lannoitetehdas. Myös KIPin akkuteollisuus tarvitsee vetyä.  

8. Kun suomalais-ruotsalainen vetykaasuputki valmistuu, Flexens voi myydä vetyään sen kautta myös vaikka Ruotsin suurille terästehtaille, jotka tarvitsevat pian valtavasti vetyä. Ainakin alle 1500 km etäisyyksillä vetyä on edullisinta siirtää vetykaasuputkissa. 

9. KIPissä on jo teollisuuskaava. Kaavoitus ja luvitus sujuvat siksi nopeammin kuin monessa muussa paikassa.  

10. Oulun yliopisto ja alueen ammattikorkeakoulut kouluttavat Kokkolassa uusia ammattilaisia kemian teollisuuden tarpeisiin joka vuosi. 

11. KIP on myös tottunut palvelemaan suurteollisuutta niin, että sieltä varmasti löytyy ihmisiä ja heillä osaamista järjestellä asioita firman sijoittumiseksi alueelle. Myrkyllisen ammoniakin turvallisessa käsittelyssä KIPin kokemus on Suomen parhaita. 

12. Kokkolalaiset ovat tottuneita kemian teollisuuteen ja tietävät saavansa uusista tehtaista työpaikkoja ja verotuloja. Siksi yhteistyö kokkolalaisten kanssa tulee todennäköisesti sujumaan hyvin. 

Tuulivoimayhdistyksen kartta tuulivoimasta Suomessa: https://tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/kartta 

Fingridin kartta Suomen kantaverkosta: https://fingrid.navici.com/ 

Nordic Hydrogen Route: https://nordichydrogenroute.com/  

Alkuperäinen artikkeli julkaistu LinkedInissä osoitteessa https://www.linkedin.com/pulse/analyysi-tuuli-teollisuus-ja-vetyputki-tuovat-suomen-visa-noronen 

Kirjoittaja:
Visa Noronen 
viestintä, BotH₂nia-verkosto