Hyppää sisältöön
26.4.2022 | Article

Vety viranomaistoiminnan rattaissa

Lupa- ja kaavaprosesseja pidetään yleisesti paljon aikaa vievinä osina hankkeiden taivalta alkusuunnittelusta tuotannon käynnistämiseen. Toisaalta harvoin suurhankkeiden valmistelussa vaikkapa liiketoiminnan, infrastruktuurin, sopimusten, rahoituksen ja rakentamisen huolellinen suunnittelu tapahtuu sekään käden käänteessä. Viranomaistoiminnan osuuden minimoimisessa vetyhankkeiden toteutuksen aikajanalla keskeisessä roolissa on kattava, helposti saatavilla oleva objektiivinen tieto hankkeen vaikutuksista sekä luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille.

Marketta Nummijärvi
Marketta Nummijärvi
Kehittämispäällikkö, Kauhajoen kaupunki
Vety viranomaistoiminnan rattaissa

Suurista hankkeista koituu aina jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön. Viranomaistoiminnan tarkoitus on varmistaa, että hankkeiden ennakkosuunnittelussa huomioidaan riittävän huolellisesti vaikutukset ympäristöön mukaan lukien muiden toimijoiden tarpeet sekä tulevaisuuden kehitystarpeet. YVA-tarveharkinnassa ja varsinaisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, koituuko hankkeesta merkittäviä vaikutuksia, joita tulisi pyrkiä minimoimaan ja kompensoimaan tai johon olisi syytä muuten varautua hankkeen toteutuksessa. Kaavoituksessa sovitetaan erilaisia maankäyttömuotoja yhteen, varataan alueet tuotannolle ja hankkeessa tarvittavalle infrastruktuurille sekä huomioidaan tulevaisuuden laajentumistarpeita.

Ympäristöluvituksessa määritellään yhteisten pelisääntöjen mukaiset päästötasot toiminnalle. Rakennuslupaprosesseissa huolehditaan, että rakennuksista tulee kestäviä ja turvallisia käyttää. Ilman viranomaistoimintaa tällainen tärkeä etukäteissuunnittelu voisi jäädä puutteelliseksi. Viranomaistoiminta onkin parhaimmillaan palvelua, jossa laajan asiantuntijajoukon yhteistyöllä syntyy puitteet kestävälle, turvalliselle ja sujuvalle tuotannolle.

Lausuntomenettelyt tuottavat viranomaisprosesseihin lisälaatua. Ne voivat kuitenkin pahimmillaan olla aikasyöppöjä hankkeissa, joiden tekniikka, tarpeet ja vaikutukset ovat useille lausunnonantajille vieraita. Kun viranomaisprosessit lähtevät vetylaitoshankkeessa käyntiin, jokainen lausunnonantaja pohtii tahollaan oman alansa asioiden huomioimista. Viranomaislausuntojen luotettavuuteen kohdistuu suuret odotukset, niin kuin kuuluukin. Vedyn tuotanto on Suomessa vielä harvinaista ja siten myös viranomaisille uutta. Uusissa teemoissa kattavan objektiivisen tiedon kerääminen on työlästä. Siksi alan kehittymistä ja viranomaistoiminnan notkistumista tukisi laaja-alaisen, objektiivisen tiedon helposti saavutettava pankki.

Minkälaista tietoa sitten tarvitaan? Keskeistä on tieto toiminnan, kuten vedyntuotannon vaikutuksista normaaleissa ja poikkeustilanteissa mm. ympäristöön, turvallisuuteen ja toiminnallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi kaavahankkeissa lausuntoja pyydetään ympäristöhaittojen, luonnonsuojelun, liikennesuunnittelun, vesihuollon ja tulvasuojelun, maankäytön, energiahuollon, tietoliikenteen, palo- ja pelastustoimen, turvallisuusalan ja rakentamisen/rakennusvalvonnan asiantuntijoilta, viranomaisilta ja toimijoilta. Jokainen lausunnonantaja arvioi vastuuta kantaen hankkeen vaikutuksia oman alansa näkökulmasta. Lausunnon laatimiseksi perehdytään uutta toimintaa koskeviin lakeihin, säännöksiin, tutkimuksiin, suunnitteluoppaisiin, selvityksiin, aikaisemmin toteutettujen hankkeiden asiakirjoihin ja muuhun mahdollisimman objektiiviseen tietomateriaaliin.  Tietopankkiin tulisi kerätä kattava kooste tällaisista materiaaleista.

Lupa- ja kaavapäätöksiin liittyy myös kuntapoliittisia päätöksiä ja oikaisumenettelyjä. Laadukas julkisesti saatavilla oleva tieto voi ennaltaehkäistä valituksia, ja tietopankit palvelevat myös oikeusharkinnan ammattilaisia. Objektiivista tietoa tulisikin olla tarjolla ymmärrettävässä muodossa niin, että paitsi viranomaistahot myös tavalliset kansalaiset ja kuntapäättäjät voivat saada riittävän hyvän käsityksen vaikutuksista ja niiden minimoimis- ja kompensointimahdollisuuksista.

Ydintiedon tekemiseen tutuksi laajalle joukolle viranomaisia on olemassa Suomessa tehokkaat kanavat. Esimerkiksi ympäristöministeriö järjestää vuosittain eri sektoreiden koulutuspäiviä valtionhallinnon viranomaisille, jotka puolestaan järjestävät koulutuspäiviä alueellisille viranomaisille. Neuvottelupäivät ovat suosittuja tilaisuuksia, joihin tullaan kuulemaan uusista säädöksistä, teemoista, tutkimuksista ja hankkeista sekä tapaamaan kollegoja. Eri alojen ammattilaisyhdistykset, kuten rakennusvalvojat järjestävät säännöllisesti koulutustilaisuuksia alalla työskenteleville. Vedyntuotantoa koskevan yleistiedon kivijalkaa voisi saada rakentumaan nopeasti viranomaisten keskuudessa esimerkiksi kutsumalla keskeinen turvallisuusviranomainen TUKES esitelmöimään tilaisuuksiin.

Kattavan, laadukkaan ja helposti saavutettavan tiedon lisäksi prosesseja voi sujuvoittaa muiden tarpeet, huolet ja näkökulmat huomioiva osallistaminen suunnitteluun.  Objektiivisen tiedon jakaminen hankkeiden hyödyistä ja haitoista oikea-aikaisesti sekä arvostava suhtautuminen muihin toimijoihin auttavat rakentamaan luottamusta hanketoimijoiden sekä viranomaisten, kansalaisten ja kuntapäättäjien välille. Vetyhankkeiden sujuvoittamisessa valttia onkin päätöksille turvallisen pohjan tarjoava tieto ja hankevetäjien eläytymistaito.